Artikkelit kirjoittajalta Sauli Valkonen

Tutkimusartikkeli

artikkeli 6297, Tutkimusartikkeli
Jouni Siipilehto, Sauli Valkonen, Marja-Leena Päätalo. (2015). Männyn- ja kuusentaimikoiden kehitys erilaisia metsänuudistamisketjuja käytettäessä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2015 numero 1 artikkeli 6297. https://doi.org/10.14214/ma.6297
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Siipilehto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Valkonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Päätalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6195, Tutkimusartikkeli
Mikko Hyppönen, Juha Hyvönen, Sauli Valkonen. Männyn luontaisen uudistamisen onnistuminen Lapin yksityismetsissä 1960-, 1970- ja 1980-lukujen siemenpuuhakkuissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli 6195. https://doi.org/10.14214/ma.6195
Original keywords: metsänviljely; mänty; luontainen uudistaminen; maanmuokkaus; uudistamistulos; siemenpuu; taimettuminen
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa selvitettiin mäntysiemenpuualojen taimettumista. Otannan perusjoukkona olivat silloisen Lapin metsälautakunnan alueen siemenpuuleimikot, joista poimittiin 155 uudistusalan otos. Uudistusaloista 50:llä luontainen uudistaminen oli myöhemmin keskeytetty ja uudistusalat oli viljelty. Lisäksi viisi uudistusalaa oli viljelty osittain. Yhteensä 38 % uudistusalojen kokonaispinta-alasta oli viljelty. Uudistusalojen taimettumattomuus ja siemenpuiden kaatuminen myrskyissä olivat pääsyyt viljelyyn.

Ne uudistusalat ja uudistusalojen osat, joissa luontaista uudistamista oli jatkettu (105 alaa), inventoitiin maastossa uudistamistuloksen selvittämiseksi. Taimettuminen oli onnistunut yleensä huonosti, jos uudistusalaa ei ollut muokattu. Muokkauksen positiivinen vaikutus oli suurin tuoreella kankaalla. Muokatuilla tuoreen ja kuivahkon kankaan uudistusaloilla männyntaimien kokonaismäärä oli keskimäärin 2 700 kpl ha–1, kun niitä oli muokkaamattomalla tuoreella kankaalla keskimäärin 1 000 kpl ha–1 ja kuivahkolla 1 900 kpl ha–1. Kuivan kankaan uudistusaloilla taimettuminen oli onnistunut tyydyttävästi ilman maanmuokkausta, ja niillä taimia oli keskimäärin 2 400 kpl ha–1. Lämpösumma ja uudistusalan korkeus merenpinnasta vaikuttivat merkitsevästi taimettumiseen, lämpösumma positiivisesti ja maaston korkeus negatiivisesti.

Männyn luontainen uudistaminen oli onnistunut keskimäärin huonosti. Viljeltyjen ja epäonnistuneiden luontaisesti uudistettujen alojen pinta-ala oli yhteensä 48 % uudistusalojen pinta-alasta.

  • Hyppönen, Sähköposti: mikko.hypponen@metla.fi (sähköposti)
  • Hyvönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Valkonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6475, Tutkimusartikkeli
Sauli Valkonen. Viljelykuusikoiden alkukehityksen malli|321-347. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli 6475. https://doi.org/10.14214/ma.6475
Original keywords: kuusi; metsänviljely; tuotos; kasvu; Picea abies; kuolleisuus; malli; kokojakauma; taimikon käsittely
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Tutkimuksessa laadittiin kangasmaiden puhtaiden, ilman sekapuuston tai tuhojen aiheuttamia häiriöitä kasvaneiden 0,5–10 m valtapituisten viljelykuusikoiden alkukehitystä kuvaava malliperhe. Siihen kuuluvat yksittäisten kasvatuskelpoisten kuusten pituus- ja paksuuskasvun ja kuolemistodennäköisyyden mallit sekä metsikön valtapituuskehityksen, pituusjakauman ja läpimitan mallit. Tutkimusaineisto koostui 36 tuoreen ja lehtomaisen kankaan istutusmetsiköstä, jotka sijaitsivat tasaisesti Suomen alueella pohjoisinta osaa lukuun ottamatta. Kesto- ja kertakoealoina mitatut metsiköt oli valittu osin subjektiivisesti, osin monivaiheisella otannalla. Niiden ikä vaihteli tutkimusjakson lopussa 11–36 vuoden, valtapituus 1,5–10,8 m ja kasvatuskelpoisten taimien runkoluku 933–3 560 kpl ha–1 välillä. Aineistosta puuttuivat epäonnistuneet viljelykset. Mallit testattiin riippumattomalla aineistolla. Mallien mukaista puuston kehitystä verrattiin kasvu- ja tuotostaulukoiden ja varttuneiden viljelykuusikoiden kasvumallien mukaiseen kehitykseen.

  • Valkonen, Sähköposti: sauli.valkonen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 5948, Tutkimusartikkeli
Kari Mielikäinen, Sauli Valkonen. Kaksijaksoisen kuusi–koivu-sekametsikön kasvu|81-97. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1995 numero 2 artikkeli 5948. https://doi.org/10.14214/ma.5948
Original keywords: hieskoivu; kuusi; rauduskoivu; sekametsä; kasvu; puuntuotos; kasvumallit
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa tarkasteltiin nuoren kuusikon kasvattamista koivuylispuuston alla. Tutkimusongelmana oli selvittää, kuinka paljon tiheydeltään ja kooltaan vaihteleva koivuylispuusto tuottaa puuta ja kuinka paljon se hidastaa kuusikon kehitystä. Tutkimuksessa laadittiin kertamittausaineistoon perustuvat kasvumallit. Niiden lisäksi sovellettiin aiemmassa sekametsätutkimuksessa laadittuja malleja.

Tutkimusaineisto käsitti 31 sekametsikköä lehtomaisilla ja tuoreilla kankailla Etelä-Suomessa. Kuusikoiden biologinen ikä oli 15–39 vuotta ja koivikoiden rinnankorkeusikä 17–77 vuotta. Koivuylispuusto oli poistettu 6 metsiköstä.

Malleilla ennustettua puuston kehitystä tarkasteltiin kahdessa esimerkkimetsikössä kolmena kasvattamisvaihtoehtona: koivuylispuuston poistaminen, ylispuuston harventaminen ja käsittelemätön metsikkö. Koivuylispuusto tuotti enemmän puuta (3,5–11,2 m3 ha–1 v–1) kuin sen kasvattaminen vähensi kuusikon tuotosta (kasvutappio 0,6–4,4 m3 ha–1 v–1). Harvennus lisäsi nuoren, tiheän koivikon tukkipuun tuotosta selvästi, mutta pienensi sitä vanhassa, järeäpuustoisessa koivikossa.

  • Mielikäinen, Sähköposti: kari.mielikainen@metla.fi (sähköposti)
  • Valkonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tiedonanto

artikkeli 6112, Tiedonanto
Sauli Valkonen, Antti Miettinen, Juha Ruuska. Onko koivu- ja haapasäästöpuiden vaikutus männyn taimikon kehitykseen erilainen kuin mäntysäästöpuiden? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 4 artikkeli 6112. https://doi.org/10.14214/ma.6112
Original keywords: uudistaminen; mänty; koivu; kasvu; mallit; haapa; kilpailu; säästöpuut; taimikot
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa selvitettiin onko koivu- ja haapasäästöpuiden vaikutus männyn taimien kasvuun ja taimikoiden kehitykseen erilainen kuin mäntysäästöpuiden vaikutus. Tutkimusaineisto hankittiin mittaamalla kertakoealoja kuudella eteläsuomalaisella männyn uudistusalalla, joilla oli koivu- ja haapasäästöpuita tai niiden vallitsemia säästöpuuryhmiä. Mäntysäästöpuiden vaikutukselle aikaisemmassa tutkimuksessa laadituilla malleilla ennustettiin haapa- ja koivusäästöpuiden vaikutukset taimien pituuden ja läpimitan kehitykseen sekä taimikon tiheyteen niin kuin ne olisivat olleet mäntyjä, ja tuloksia verrattiin mitattuihin tunnuksiin. Tulokset osoittivat, että koivu- ja haapasäästöpuiden suora, kilpailusta johtuva haitta männyn taimikon kehitykselle on pienempi kuin saman kokoisten mäntysäästöpuiden. Haapasäästöpuista seuraa kuitenkin vesottumisongelmia: niiden ympärille syntyy runsaasti juurivesoja ainakin 10 metrin etäisyydelle asti.

  • Valkonen, Sähköposti: sauli.valkonen@metla.fi (sähköposti)
  • Miettinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Ruuska, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

artikkeli 23005, Tieteen tori
Riikka Piispanen, Jiri Pyörälä, Sauli Valkonen. (2023). Puuaineen ominaisuudet ja puun laatu eri-ikäiskuusikoissa – tutkimusten yhteenveto. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2023 artikkeli 23005. https://doi.org/10.14214/ma.23005
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
artikkeli 6898, Tieteen tori
Sauli Valkonen, Zhuo Cheng. (2014). Metsäammattilaisten suhtautuminen metsän erirakenteiskasvatukseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 2 artikkeli 6898. https://doi.org/10.14214/ma.6898
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Valkonen, Sähköposti: sauli.valkonen@metla.fi (sähköposti)
  • Cheng, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5848, Tieteen tori
Matti Koivula, Erkki Hallman, Jari Kouki, Timo Kuuluvainen, Juha Siitonen, Sauli Valkonen. (2012). Luonnonmetsän inspiroimaa metsänhoitoa tutkitaan aluetason koejärjestelyllä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2012 numero 1 artikkeli 5848. https://doi.org/10.14214/ma.5848
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Koivula, Sähköposti: matti.koivula@metla.fi (sähköposti)
  • Hallman, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kouki, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kuuluvainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Siitonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Valkonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6912, Tieteen tori
Sauli Valkonen. Kuusen alikasvos ja kaksijaksoinen metsikkö – mahdollisuudet ja kannattavuus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 1 artikkeli 6912. https://doi.org/10.14214/ma.6912
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Valkonen, Sähköposti: sauli.valkonen@metla.fi (sähköposti)

Tieteen tori

Metsien hoito ja kasvatus

artikkeli 5822, Tieteen tori|Metsien hoito ja kasvatus
Sauli Valkonen, Juha Ruuska. Koivusekoituksella laatupuuta istutusmänniköihin? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 1 artikkeli 5822. https://doi.org/10.14214/ma.5822
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Valkonen, Sähköposti: juha.ruuska@metla.fi (sähköposti)
  • Ruuska, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5821, Tieteen tori|Metsien hoito ja kasvatus
Sauli Valkonen, Juha Ruuska, Jouni Siipilehto. Mäntysäästöpuut männyntaimikoissa – aukkoisuutta, kasvutappioita vai laatua? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 1 artikkeli 5821. https://doi.org/10.14214/ma.5821
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Valkonen, Sähköposti: juha.ruuska@metla.fi (sähköposti)
  • Ruuska, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Siipilehto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

Metsänuudistaminen ja taimikonhoito

artikkeli 5931, Tieteen tori|Metsänuudistaminen ja taimikonhoito
Marko Lehtosalo, Annikki Mäkelä, Sauli Valkonen. (2011). Laikkumätästettyjen uudistusalojen vesottuminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli 5931. https://doi.org/10.14214/ma.5931
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Lehtosalo, Sähköposti: sauli.valkonen@metla.fi (sähköposti)
  • Mäkelä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Valkonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5930, Tieteen tori|Metsänuudistaminen ja taimikonhoito
Jari Miina, Timo Saksa, Sauli Valkonen. (2011). Männyn taimikoiden laatu tuoreen kankaan kasvupaikoilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli 5930. https://doi.org/10.14214/ma.5930
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Miina, Sähköposti: jari.miina@metla.fi (sähköposti)
  • Saksa, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Valkonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

80 vuotta metsäntutkimusta Metlassa – mikä nyt ajankohtaista?

artikkeli 6967, Tieteen tori|80 vuotta metsäntutkimusta Metlassa – mikä nyt ajankohtaista?
Sauli Valkonen. Miten syntyy uudistamistulos? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 2 artikkeli 6967. https://doi.org/10.14214/ma.6967
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Valkonen, Sähköposti: sauli.valkonen@metla.fi (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit