Viimeisin julkaistu artikkeli: 29.12.2022, id 10774 ja
pääkirjoitus id 10797

Artikkelit kirjoittajalta Kauko Salo

Tutkimusartikkeli

artikkeli 5958, Tutkimusartikkeli
Veera Tahvanainen, Mikko Kurttila, Jari Miina, Teppo Hujala, Tuuli Väkeväinen, Kauko Salo. (2016). Pohjoiskarjalaisten ja kainuulaisten metsänomistajien mielipide marjastuksesta ja sienestyksestä yksityismetsissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2016 numero 2 artikkeli 5958. https://doi.org/10.14214/ma.5958
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Tahvanainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Kurttila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Miina, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Hujala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Väkeväinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Salo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6285, Tutkimusartikkeli
Juha Kieksi, Kauko Salo. Pensaskarpalon viljely, rikkakasvisukkessio ja rikkakasvillisuuden torjunta turvetuotannosta vapautuneella suolla|213-229. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 3 artikkeli 6285. https://doi.org/10.14214/ma.6285
Original keywords: pensaskarpalo; Vaccinium macrocarpon; viljely; rikkakasvisukkessio; kasvinsuojeluaineet
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Käytöstä poistuneelle turvetuotantoalueelle istutettiin pensaskarpalopistokkaita (Vaccinium macrocarpon Ait.) 3,8 hehtaarin alueelle keväällä 1991. Pensaskarpaloviljelmällä tutkittiin karpaloiden kasvua, kasvuominaisuuksia ja selviytymistä talvesta sekä rikkakasvisukkessiota v. 1992–1994. Vuosina 1993–1994 tutkittiin myös pensaskarpalon rikkakasvien torjuntaan soveltuvia kasvinsuojeluaineita. Pensaskarpaloviljelmän rikkakasvisukkessio oli nopeaa. Vuonna 1992 alueella tavattiin 27 ja v. 1994 31 rikkakasvilajia. Yleisimmät lajit olivat ojanukkasammal (Dicranella cerviculata), karhunsammalet (Polytrichum spp.), hietakastikka (Calamagrostis epigejos) sekä vihvilät (Juncus spp.). Vuoden 1992 keväällä putkilokasvien peittävyys oli 4 % ja syksyllä 16 %. Sammalten peittävyys oli ojanukkasammalta lukuunottamatta v. 1992 noin 1 % ja v. 1994 yli 50 %.

Karpaloviljelmän ravinne- tai happamuustason ja karpaloiden kasvuominaisuuksien välillä ei havaittu tilastollisesti merkittävää riippuvuutta. Karpalotaimien lukumäärä väheni kaikkina tutkimusvuosina, talvi- ja kevätkuolleisuudesta johtuen, vaikka karpalotaimien lukumäärät kasvoivatkin kesällä. Suuret talvituhot osoittavat etteivät lumipeite ja keväinen sadetus riitä suojelemaan karpaloita pakkasvaurioilta. Ilman tulvitusta karpaloviljely ei todennäköisesti ole mahdollista. Kaikkien putkilokasviryhmien suhteen tehokkaimmaksi rikkakasvihävitteeksi havaittiin glyfosaatti, jonka käyttö edellyttää karpalonviljelyyn soveltuvan sivelytekniikan kehittämistä. Simatsiini ei sovellu pensaskarpaloviljelmille, sillä sen teho on huono ja viipymä turpeessa pitkä.

  • Kieksi, Sähköposti: kauko.salo@metla.fi (sähköposti)
  • Salo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tutkimusseloste

artikkeli 6609, Tutkimusseloste
Marjut Turtiainen, Jari Miina, Kauko Salo, Juha-Pekka Hotanen. (2014). Mittausaineistoihin perustuvat puolukan peittävyys- ja satomallit. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 4 artikkeli 6609. https://doi.org/10.14214/ma.6609
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Turtiainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Miina, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Salo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Hotanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6567, Tutkimusseloste
Marjut Turtiainen, Kauko Salo, Olli Saastamoinen. (2011). Mustikan ja puolukan satojen ja talteenottoasteiden vaihtelu Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 3 artikkeli 6567. https://doi.org/10.14214/ma.6567
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Turtiainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Salo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Saastamoinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6789, Tutkimusseloste
Jari Miina, Juha-Pekka Hotanen, Kauko Salo. (2010). Mustikan peittävyys ja mustikkasadon vuotuinen vaihtelu kivennäismaan metsissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli 6789. https://doi.org/10.14214/ma.6789
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Miina, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Hotanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Salo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5688, Tutkimusseloste
Marjut Ihalainen, Kauko Salo, Timo Pukkala. Mustikan ja puolukan tuotoksen ennustemallit Pohjois-Karjalan alueelle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 2 artikkeli 5688. https://doi.org/10.14214/ma.5688
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Ihalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Salo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Pukkala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit