Artikkelit kirjoittajalta Jouko Laasasenaho

Tiedonanto

artikkeli 6992, Tiedonanto
Jouko Laasasenaho, Raimo Timonen, Heikki Poso. (2017). Tuoreen puun lämpöarvosta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017 artikkeli 6992. https://doi.org/10.14214/ma.6992
Avainsanat: lämpöarvo; kosteusprosentti; sydänpuu; mantopuu; runkokäyrä; tuorepoltto
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa tarkastellaan runkopuun kosteutta sekä manto- ja sydänpuun lämpöarvoja vuoden eri aikoina. Tavoitteena on selvittää perusteita laskea kuljetettavan veden määrä ja puuerän lämpöarvo suoraan korjuun yhteydessä. Lämpöarvot määritettiin viiden millimetrin paksuisista kairanlastuista suoraan, koska näytteen kuivaamisen yhteydessä osa energiapitoisista aineista haihtuu. Kairanlastujen kosteuserot ja niihin sattuneet pihkatiehyet aiheuttivat lisää vaihtelua, joten menetelmää käytettäessä on otettava useita näytteitä tulosten luotettavuuden lisäämiseksi.
Tuoreen männyn mantopuun lämpöarvo oli kesällä juhannuksen jälkeen noin 1,5 MJ kg–1 suurempi kuin kuusella ja sydänpuussa ero oli lähes yhtä suuri. Kuivapainosta laskettuna erot olivat samaa suuruusluokkaa, mutta talvella pienemmät. Männyn sydänpuu kuivapainoa kohti laskettuna todettiin lämpöarvoltaan noin 8% suuremmaksi kuin mantopuu. Kuusella ero on noin puolta pienempi. Koivun pienilläkin oksilla lämpöarvot olivat korkeat. Kuusen pihkan haihtuvat ainesosat todettiin hyvin energiapitoisiksi.
Mittauksissa todettiin, että havupuiden sydänpuun kosteus ei ole vakio, vaan sydänpuu on talvella selvästi kuivempaa lähellä ydintä kuin mantopuurajalla. Kuusien mantopuun kosteus oli hieman suurempi kesällä kuin mäntyjen, mutta sydänpuun kosteus pienempi. Talvella mantopuun kosteudessa ei ollut juuri eroja. Koivun kosteuden todettiin vaihtelevan vain vähän rungon poikkileikkauksessa lehtien putoamisen jälkeen syksyllä ja talvella.
Mikäli käytössä olisivat sydänpuun läpimitan estimointiin eri korkeuksilla soveltuvat mallit, voitaisiin runkokäyrien avulla estimoida runkoihin sisältyvän veden määrä ja myös rungon osien lämpöarvot melko tarkasti. Tällaisilla menetelmillä voidaan puun hinnoittelua tarkentaa eri käyttötarkoituksiin ja etenkin puun tuorepolttoon uudenaikaisissa lämpölaitoksissa, joissa on höyrystyneen veden sisältämän energian talteen ottoon soveltuvat laitteet. Puun polton tuottavuutta voidaan nostaa useita kymmeniä prosentteja lyhyellä aikavälillä Suomessa.

  • Laasasenaho, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos, Helsinki Sähköposti: jouko.laasasenaho@helsinki.fi (sähköposti)
  • Timonen, Helsingin yliopisto, Kemian laitos, Helsinki Sähköposti: raimo.timonen@helsinki.fi
  • Poso, Helsingin yliopisto Sähköposti: heikki.poso@helsinki.fi
artikkeli 6185, Tiedonanto
Jouko Laasasenaho, Jyrki Koivuniemi, Timo Melkas, Minna Räty. Puuston mittaus etäisyyden- ja kulmanmittauslaitteella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 3 artikkeli 6185. https://doi.org/10.14214/ma.6185
Original keywords: metsänarviointi; relaskooppi; rinnankorkeusläpimitta; laser; mittauslaite; mittaus-tarkkuus
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Artikkelissa käsitellään uuden mittauslaitteen tarkkuutta puiden läpimitan mittauksessa ja sen tarjoamia sovellusmahdollisuuksia metsänmittaukseen ja metsäsuunnitteluun. Laitekehittelyn tavoitteena on tehostaa metsänmittausta ja tarjota uusia mahdollisuuksia selvittää puuston tilavuutta ja puutavaralajirakennetta entistä tarkemmin. Kehitteillä oleva mittauslaite muistuttaa relaskooppia. Laite koostuu laseretäisyysmittarista, vakioetäisyydellä olevasta säädettävästä relas-koopin hahlosta, elektronisesta kompassista ja kaltevuusmittarista. Laite mahdollistaa puiden tunnusten ja sijainnin mittaamisen koealan keskipisteestä käymättä puiden luona. Tutkimuksen laadinta-ajankohtana laitteesta oli käytössä toinen prototyyppi. Laitteella saavutettava tarkkuus läpimitan mittauksessa riippuu selvästi mittausetäisyydestä. Noin kolmen metrin etäisyydellä puusta rinnankorkeusläpimitan mittausten hajonta oli esitutkimuksen mukaan keskimäärin 6,8 mm ja 12 metrin etäisyydeltä 15,8 mm. Laite mahdollistaa runkolukusarjan mittaamisen tehokkaaasti ja mittauksen tarkkuus voidaan arvioida. Parhaimmillaan laite tulee olemaan järeissä ja taloudellisesti arvokkaissa puustoissa, joissa näkyvyys on hyvä.

  • Laasasenaho, Sähköposti: jouko.laasasenaho@helsinki.fi (sähköposti)
  • Koivuniemi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Melkas, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Räty, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

artikkeli 6372, Tieteen tori
Jouko Laasasenaho. (1997). Puun elävän latvuksen alarajan määrittämisestä ja käytöstä|135-138. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6372. https://doi.org/10.14214/ma.6372
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Laasasenaho, Sähköposti: jouko.laasasenaho@helsinki.fi (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit