Artikkelit jotka sisältää sanan 'kestävä metsätalous'

Elämme keskellä globaalia ympäristön monikriisiä, jonka taustasyyksi on esitetty yhteiskuntamme rakenteellista kyvyttömyyttä käsitellä kestävyysongelmien juurisyitä. Ratkaisuksi on esitetty paradigmaattisia muutoksia ihmisten ajattelu- ja toimintatavoissa sekä yhteiskuntaa ohjaavissa rakenteissa, kuten luontokatoa merkittävästi aiheuttavissa liike-elämän toiminnoissa. Vastauksena edellä kuvattuihin haasteisiin maailmalla on yleistynyt kestävyysongelmien juurisyihin pureutuva ja systeemiseen ajatteluun nojautuva uudistavan kestävyyden toimintamalli (engl. regenerative sustainability/practice), joka määrittää toiminnan kestävyystavoitteet uudella tavalla. Uuden, vakiintumattoman toimintamallin käyttöön liittyy kuitenkin haasteita, sillä kuluttajien ja yritystoimijoiden voi olla vaikea hahmottaa toimintamalliin liitettyjä ympäristölupauksia. Artikkelimme edesauttaa näiden haasteiden ratkaisemista määrittämällä tieteelliseen kirjallisuuteen nojaavat uudistavan kestävyyden periaatteet sekä ehdottamalla keinoja näiden periaatteiden soveltamiseksi suomalaisen metsien käytön viitekehyksessä. Määrittelytyömme perustui kirjallisuuskatsaukseen sekä kirjoittajaryhmän sisäisiin työpajoihin, joita alustivat uudistavan kestävyyden ja metsäekologian asiantuntijat. Työn perusteella tunnistimme uudistavan metsien käytön tavoitteeksi jatkuvan sosioekologisen systeemin tilaa parantavan dynamiikan käynnistämisen. Katsoimme tavoitteen saavuttamisen edellyttävän viittä yleisen tason teemaa: ihmisen ja luonnon keskinäisriippuvuuden ymmärrystä, ihmisen ja muun luonnon yhteistyöhön perustuvaa vuorovaikutusta, luontoa toimijana ja oppaana, paikan sekä paikallisyhteisön ymmärrystä ja kunnioitusta, sekä oppimista ja muutoskykyä. Lisäksi katsoimme tavoitteen edellyttävän teemoihin kuuluvien yhdentoista tarkemman periaatteen huomioimista. Käsittelemme artikkelissa myös uudistavan kestävyyden soveltamisen tila- ja aikamittakaavoja uudistavan metsien käytön viitekehyksessä sekä esittelemme uudistavan metsien käytön seurannan mahdollisia indikaattoreita. Tunnistamme uudistavan metsien käytön saavuttamisen vaativaksi tavoitteeksi nykyiset yhteiskunnalliset metsänkäyttöä ohjaavat vakiintuneet rakenteet ja ajattelutavat huomioiden. Siksi ehdotamme myös ekologisesti perusteltua aikaikkunaa uudistavan metsien käytön tavoitteiden saavuttamiseksi sekä pohdimme laajemmin yhteiskunnallisia muutostarpeita uudistavan metsien käytön edistämiseksi.

• Hohti, Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylä; Jyväskylän yliopisto, JYU.Wisdom Resurssiviisausyhteisö, Jyväskylä https://orcid.org/0009-0002-4536-6412 Sähköposti: jani.hohti@jyu.fi
• Kovács, Aalto-yliopisto, Johtamisen laitos, Espoo https://orcid.org/0009-0008-9962-7028 Sähköposti: claudia.kovacs@aalto.fi
• Nieminen, Aalto-yliopisto, Johtamisen laitos, Espoo https://orcid.org/0009-0005-7944-429X Sähköposti: martta.nieminen@aalto.fi
• Hannonen, Luontoa Oy, Helsinki Sähköposti: paloma@luontoaconsulting.fi
• Haapala, Luontoa Oy, Helsinki Sähköposti: johanna@luontoaconsulting.fi
• Halme, Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylä; Jyväskylän yliopisto, JYU.Wisdom Resurssiviisausyhteisö, Jyväskylä; Luontoa Oy, Helsinki; Suomen ympäristökeskus, Helsinki https://orcid.org/0000-0002-1751-5858 Sähköposti: panu.halme@jyu.fi

Katsauksessa esitellään yleisesti ekosysteemipalveluiden lähestymistapa metsien käytön päätöksentekoon ja erityisesti erilaisia lähestymistapoja ekosysteemipalveluiden arvottamiseen. Esimerkkien avulla tarkastellaan mahdollisuuksia arvottaa boreaalisten metsien käytön aiheuttamia muutoksia ekosysteemipalveluiden tuotannossa.

Ekosysteemipalveluiden lähestymistapa korostaa metsäekosysteemin lukuisten pääomavarantojen ajallis-alueellisen kehitysdynamiikan kuvaamisen ja ennustamisen sekä tähän väistämättä liittyvän epävarmuuden esilletuonnin tärkeyttä. Ekosysteemipalveluiden tuotannon jatkuvuus tulisi turvata varovaisuusperiaatteen mukaisesti ja joustavasti paikallisiin olosuhteisiin sopi-vien instituutioiden avulla kiinnittäen erityishuomiota eri ohjauskeinojen vuoro- ja yhteisvaikutuksiin. Taloudellisen, ekologisen ja sosiokulttuurisen arvottamisulottuvuuden johdonmukainen yhteensovittaminen muodostaa merkittävän erityisongelman, johon ei toistaiseksi ole esitetty yleispätevää ratkaisua.

• Matero, Sähköposti: jukka.matero@joensuu.fi
• Saastamoinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
• Kouki, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Kaakkois-Suomen metsäohjelman yhteydessä tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin kaakkoissuomalaisten metsänomistajien, metsien monikäyttäjien, luonnonsuojelijoiden ja metsäammattilaisten näkemyksiä kestävään metsätalouteen liittyvistä teemoista sekä taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen ulottuvuuden välisistä painotuksista. Intressiryhmien välillä havaittiin kahtiajako taloudellisia ja luontoarvoja painottaviin ryhmiin. Tärkeimmiksi teemoiksi nousivat metsätalouden taloudellinen kannattavuus, metsien uudistaminen ja luonnon monimuotoisuus. Sosiaalisen ulottuvuuden painotus jäi kaikissa ryhmissä heikoksi, mikä voi johtua sosiaalisen kestävyyden määrittelyn vaikeudesta. Kestävän metsätalouden haasteena on havaittujen vastakkaisten näkemysten yhteensovittaminen siten, että sosiaalinen kestävyys toteutuu. Uudet vapaaehtoiset luonnonsuojelun keinot, kuten luonnonarvokauppa ja metsäluonnon monimuotoisuuden yhteistoimintaverkostot, voisivat olla yksi tapa lähentää luonnonsuojelua ja taloutta painottavia ryhmiä.

• Berninger, Sähköposti: kati_berninger@yahoo.ca