Viimeisin julkaistu artikkeli: 29.12.2022, id 10774 ja
pääkirjoitus id 10797

Artikkelit kirjoittajalta Saija Kuusela

Tutkimusartikkeli

artikkeli 10198, Tutkimusartikkeli
Kari T. Korhonen, Antti Ihalainen, Saija Kuusela, Pekka Punttila, Olli Salminen, Kimmo Syrjänen. (2020). Metsien monimuotoisuudelle merkittävien rakennepiirteiden muutokset Suomessa vuosina 1980–2015. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli 10198. https://doi.org/10.14214/ma.10198
Original keywords: metsävarat; monimuotoisuus; metsänhoito
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen metsien monimuotoisuutta kuvaavien rakennepiirteiden kehitystä valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) aineistojen avulla. Tarkastelujaksoksi rajattiin VMI7:n (1978–1984) ja VMI12:n (2014–2016) välinen aika. Tarkastelujakson aikana metsänhoito-ohjeistuksessa ja metsälainsäädännössä on tehty muutoksia, joilla on pyritty parantamaan metsien monimuotoisuuden huomioimista metsien käsittelyssä. Tarkasteluun valittiin muuttujat, jotka toisaalta kertovat monimuotoisuuden kannalta merkittävistä metsien rakennepiirteistä ja toisaalta ovat laskettavissa tarkastelujakson VMI-aineistoista: metsien suojelupinta-ala, metsien puulajivaltaisuus, puuston määrä puulajeittain ja järeysluokittain, vanhojen metsien ala, avohakkuualojen puuston määrä, kuolleen puun määrä ja metsissä tehtyjen hakkuiden määrä. Tulokset osoittavat useimmissa tarkastelluissa muuttujissa kehityksen olleen suotuisaa metsien monimuotoisuutta edistävien rakennepiirteiden kannalta, äärimmäisinä esimerkkeinä suojellun metsämaan pinta-alan seitsemäntoistakertaistuminen ja järeän haavan määrän moninkertaistuminen Etelä-Suomessa. Metsänhoitosuositusten muuttuminen näkyi voimakkaimmin avohakkuualojen puuston moninkertaistumisena 1990-luvun lopussa talousmetsien säästöpuukäytännön vuoksi. Kuitenkin tarkastelujakson alussa vanhat metsät ovat Pohjois-Suomessa voimakkaasti vähentyneet. Etelä-Suomessa vanhat metsät ovat tarkastelujakson alussa lisääntyneet, mutta viime vuosina vähentyneet tarkastelujakson alun tasolle. Tässä tutkimuksessa havaittu valtaosin myönteinen kehitys rakennepiirteissä on jossain määrin ristiriidassa sen kanssa, että useiden metsistä riippuvien uhanalaisten eliölajien tila ei ole parantunut. Tämä ero selittynee tarkastelujaksojen eroilla ja metsien monimuotoisuuden pidemmän aikavälin kehityksellä.

  • Korhonen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: kari.t.korhonen@luke.fi (sähköposti)
  • Ihalainen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: antti.ihalainen@luke.fi
  • Kuusela, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Biodiversiteetti­keskus, Helsinki Sähköposti: saija.kuusela@ymparisto.fi
  • Punttila, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Biodiversiteetti­keskus, Helsinki Sähköposti: pekka.punttila@ymparisto.fi
  • Salminen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: olli.salminen@luke.fi
  • Syrjänen, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Biodiversiteetti­keskus, Helsinki Sähköposti: kimmo.syrjanen@ymparisto.fi

Tiedonanto

artikkeli 6896, Tiedonanto
Saija Kuusela, Mirja Rantala, Riikka Paloniemi. (2014). METSO luo yhteistyötä yli organisaatiorajojen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 2 artikkeli 6896. https://doi.org/10.14214/ma.6896
Original keywords: METSO-ohjelma; monimuotoisuus; metsänomistajat; ELY-keskukset; metsänhoitoyhdistykset; Suomen metsäkeskus
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO edellyttää metsä- ja ympäristöalan toimijoiden yhteistyötä. Alueellisten ELY-keskusten ja Suomen metsäkeskuksen alueyksiköiden välinen yhteistyö on METSOn toteuttamisessa tiivistä ja pääosin sujuvaa. Metsäkeskusuudistus ja muutokset lainsäädännössä kuitenkin muuttavat vakiintuneita yhteistyösuhteita. Toimiva yhteistyö edellyttääkin jatkuvaa sopeutumista.

METSO-kohteiden välittäminen sekä viestintään ja koulutuksiin liittyvä yhteistyö nousevat esiin tärkeinä METSOn toteuttajien yhteistyön muotoina. Yhteistyöstä koituu monia hyötyjä, ja erilaisten asiantuntijuuksien kohtaaminen on usein enemmän kuin osiensa summa. METSOn monipuoliset hankkeet edistävät yhteistyötä ja luovat uusia kumppanuuksia.

Vaikka METSOn toteuttajien yhteistyö sujuu pääosin hyvin, on siinä myös kehitettävää. Sekä ELY- että metsäkeskustoimijat toivovat metsänhoitoyhdistyksiltä aktiivisempaa osallistumista METSOn toteutukseen. Metsäkeskuksen organisaatiouudistus ja kohteiden välitystoiminnan ohjautuminen ELYjen suuntaan luo asetelman, jossa metsänhoitoyhdistyksistä voi tulla entistä vahvemmin myös ELY-keskusten yhteistyökumppaneita. Metsänhoitoyhdistysten lisäksi yhteistyötä tulisi lisätä metsänomistajien sekä kuntien ja seurakuntien kanssa. Yhteinen METSOn toteuttaminen voi parhaimmillaan kehittää metsätaloutta ympäristöystävällisempään suuntaan myös METSOn toteutuksen ulkopuolella.

  • Kuusela, Sähköposti: saija.kuusela@ymparisto.fi (sähköposti)
  • Rantala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Paloniemi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

artikkeli 6987, Tieteen tori
Saija Kuusela, Susanna Anttila, Panu Halme, Aino Juslén. (2017). Tutkimus tehostaa suojelutoimia: yhteenveto Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelman vaikuttavuudesta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017 artikkeli 6987. https://doi.org/10.14214/ma.6987
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kuusela, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Luontoympäristökeskus/Ekosysteemipalvelut, Helsinki Sähköposti: saija.kuusela@ymparisto.fi (sähköposti)
  • Anttila, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Luontoympäristökeskus/Ekosysteemipalvelut, Helsinki Sähköposti: susanna.anttila@ymparisto.fi
  • Halme, Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylä Sähköposti: panu.halme@jyu.fi
  • Juslén, Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Eläintieteen yksikkö, Helsinki Sähköposti: aino.juslen@helsinki.fi

Tieteen tori

Metsien kestävä käyttö biotalouden aikana

artikkeli 6588, Tieteen tori|Metsien kestävä käyttö biotalouden aikana
Janne S. Kotiaho, Saija Kuusela, Eini Nieminen, Atte Moilanen. (2016). Elinympäristöjen tilan edistämisen priorisoinnin periaatteet ja menetelmä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2015 numero 4 artikkeli 6588. https://doi.org/10.14214/ma.6588
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kotiaho, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Kuusela, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Nieminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Moilanen, Sähköposti:

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit