Viimeisin julkaistu artikkeli: 29.12.2022, id 10774 ja
pääkirjoitus id 10797

Artikkelit kirjoittajalta Kimmo Syrjänen

Tutkimusartikkeli

artikkeli 10198, Tutkimusartikkeli
Kari T. Korhonen, Antti Ihalainen, Saija Kuusela, Pekka Punttila, Olli Salminen, Kimmo Syrjänen. (2020). Metsien monimuotoisuudelle merkittävien rakennepiirteiden muutokset Suomessa vuosina 1980–2015. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli 10198. https://doi.org/10.14214/ma.10198
Original keywords: metsävarat; monimuotoisuus; metsänhoito
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen metsien monimuotoisuutta kuvaavien rakennepiirteiden kehitystä valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) aineistojen avulla. Tarkastelujaksoksi rajattiin VMI7:n (1978–1984) ja VMI12:n (2014–2016) välinen aika. Tarkastelujakson aikana metsänhoito-ohjeistuksessa ja metsälainsäädännössä on tehty muutoksia, joilla on pyritty parantamaan metsien monimuotoisuuden huomioimista metsien käsittelyssä. Tarkasteluun valittiin muuttujat, jotka toisaalta kertovat monimuotoisuuden kannalta merkittävistä metsien rakennepiirteistä ja toisaalta ovat laskettavissa tarkastelujakson VMI-aineistoista: metsien suojelupinta-ala, metsien puulajivaltaisuus, puuston määrä puulajeittain ja järeysluokittain, vanhojen metsien ala, avohakkuualojen puuston määrä, kuolleen puun määrä ja metsissä tehtyjen hakkuiden määrä. Tulokset osoittavat useimmissa tarkastelluissa muuttujissa kehityksen olleen suotuisaa metsien monimuotoisuutta edistävien rakennepiirteiden kannalta, äärimmäisinä esimerkkeinä suojellun metsämaan pinta-alan seitsemäntoistakertaistuminen ja järeän haavan määrän moninkertaistuminen Etelä-Suomessa. Metsänhoitosuositusten muuttuminen näkyi voimakkaimmin avohakkuualojen puuston moninkertaistumisena 1990-luvun lopussa talousmetsien säästöpuukäytännön vuoksi. Kuitenkin tarkastelujakson alussa vanhat metsät ovat Pohjois-Suomessa voimakkaasti vähentyneet. Etelä-Suomessa vanhat metsät ovat tarkastelujakson alussa lisääntyneet, mutta viime vuosina vähentyneet tarkastelujakson alun tasolle. Tässä tutkimuksessa havaittu valtaosin myönteinen kehitys rakennepiirteissä on jossain määrin ristiriidassa sen kanssa, että useiden metsistä riippuvien uhanalaisten eliölajien tila ei ole parantunut. Tämä ero selittynee tarkastelujaksojen eroilla ja metsien monimuotoisuuden pidemmän aikavälin kehityksellä.

  • Korhonen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: kari.t.korhonen@luke.fi (sähköposti)
  • Ihalainen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: antti.ihalainen@luke.fi
  • Kuusela, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Biodiversiteetti­keskus, Helsinki Sähköposti: saija.kuusela@ymparisto.fi
  • Punttila, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Biodiversiteetti­keskus, Helsinki Sähköposti: pekka.punttila@ymparisto.fi
  • Salminen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: olli.salminen@luke.fi
  • Syrjänen, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Biodiversiteetti­keskus, Helsinki Sähköposti: kimmo.syrjanen@ymparisto.fi

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit