Artikkelit kirjoittajalta Katri Himanen

Tutkimusartikkeli

artikkeli 5737, Tutkimusartikkeli
Katri Himanen, Pekka Helenius, Markku Nygren. (2010). Liotuskäsittelyiden vaikutus kuusen siementen itämiseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli 5737. https://doi.org/10.14214/ma.5737
Original keywords: kuusi; liotus; liotuslämpötila; itäminen; taimipolte
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa selvitettiin liotuskäsittelyiden vaikutusta kuusen (Picea abies (L.) Karst.) siementen itämiseen. Työssä tutkittiin kolmen liotustavan (seisova, ilmastettu ja vaihtuva vesi) ja kahden liotusajan (12 ja 24 h) vaikutusta kahden eri-ikäisen siemenerän itämiseen. Siemenet idätettiin petrimaljalla ja turpeessa. Turveidätyksessä seurattiin myös sirkkataimien kuolemista. Lisäksi tutkittiin kolmen liotuslämpötilan (15, 24 ja 29 °C) ja seitsemän liotusajan (0, 12, 24, 36, 48, 60 ja 72 tuntia seisovassa vedessä) yhdistelmän vaikutusta kolmen siemenerän itämiseen petrimaljalla.

Liotukset aikaistivat sekä pitkään (17 vuotta) että lyhyen aikaa (talven yli) varastoitujen siementen itämistä. Seisovassa vedessä liottaminen antoi yhtä hyvän tuloksen kuin ilmastetussa tai vaihtuvassa vedessä liottaminen. Vuorokauden pituinen liottaminen paransi itämistarmoa 12 tunnin liotusta enemmän. Parhaimmillaan käsittely aikaisti itämistä kaksi vuorokautta.

Liotusveden lämpötila vaikutti siementen itämiseen. Kaikilla kolmella siemenerällä liotus 29 °C:ssa osoittautui huonoimmaksi käsittelylämpötilaksi. Pisimmätkään käsittelyt 15 °C lämpötilassa eivät alentaneet siementen itämistarmoa tai -kapasiteettia.

Kuusen siementen itämistä on mahdollista aikaistaa liottamalla siemeniä vedessä ennen taimitarhakylvöä 12–36 tunnin ajan 15–24 °C lämpötilassa. Menetelmä sopii myös pitkään varastoiduille siemenerille.

  • Himanen, Sähköposti: katri.himanen@metla.fi (sähköposti)
  • Helenius, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Nygren, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Katsaus

artikkeli 6599, Katsaus
Arja Lilja, Katri Himanen, Anna Poimala, Marja Poteri. (2014). Metsäpuiden taimituotantoa ja joulupuiden kasvatusta uhkaavat taudit. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 4 artikkeli 6599. https://doi.org/10.14214/ma.6599
Original keywords: levälaikku; lahojuurisuus; runkokorot; siementen sienet; taimitaudit; uudet uhkat
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Artikkeli on yhteenveto kotimaisista ja kansainvälisistä tutkimuksista, joita on tehty metsäpuiden taimien ja joulupuiden kasvatusta haittaavista sieni- ja Phytophthora-taudeista. Mukana on myös lyhyet maininnat viruksista ja bakteereista, jotka voivat levitä siementen mukana. Katsauksen tavoitteena on helpottaa IPM-torjunnan (Integrated Pest Management) ohjeiden laadintaa. Taudeista kerrotaan oireet, isäntäkasvit, tartuntatavat ja olosuhteet, joissa puut altistuvat taudeille sekä mahdolliset kasvatukselliset- ja muut torjuntatoimenpiteet. Kasvinsuojeluaineita, joita on mahdollista käyttää, ei tässä luetella, koska niiden valikoima muuttuu ja supistuu jatkuvasti.

  • Lilja, Sähköposti: marja.poteri@metla.fi (sähköposti)
  • Himanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Poimala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Poteri, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6636, Katsaus
Katri Himanen, Arja Lilja. (2011). Havupuiden siementen laatua alentavat mikrobit ja niiden torjunta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6636. https://doi.org/10.14214/ma.6636
Original keywords: kuusi; mänty; taimipolte; ruostesienet; Sirococcus conigenus; käpyjen keräys; karistus; siementen varastointi
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Siementen mukana kulkeutuu mikrobeja, lähinnä erilaisia sieniä. Pääosa näistä on harmittomia, mutta jotkut lajeista alentavat siementen itävyyttä ja aiheuttavat tauteja itävissä siemenissä tai sirkkataimissa. Mikrobien määrä ja lajisto riippuvat käpyjen ja siementen käsittelystä. Tartunnat ovat yleensä peräisin maasta tai tuoreiden käpyjen mukana kerätyistä ylivuotisista kävyistä. Mikrobit leviävät käpyjen keräysastioiden ja siementen käsittelylinjastojen välityksellä. Hyväkuntoiset siemenet kestävät varastoinnin aikana mikrobeja paremmin kuin vaurioituneet tai fysiologisesti heikentyneet. Jotta mikrobien aiheuttamat ongelmat pysyisivät mahdollisimman vähäisinä, kävyt on kerättävä vasta kun siementen ovat täysin kehittyneitä. Siementen käsittelytilojen puhtauteen on kiinnitettävä huomiota tuotantoketjun joka vaiheessa, sillä sieni-itiöt ja rihmaston kappaleet kulkeutuvat tehokkaasti ilmavirtausten mukana.

  • Himanen, Sähköposti: katri.himanen@metla.fi (sähköposti)
  • Lilja, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

artikkeli 9998, Tieteen tori
Katri Himanen. (2018). Mäntykloonien siementen laatu vaihtelee. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 9998. https://doi.org/10.14214/ma.9998
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Himanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Suonenjoki Sähköposti: katri.himanen@luke.fi (sähköposti)
artikkeli 5709, Tieteen tori
Katri Himanen. (2016). Maaottelu kuusen siemenviljelyksillä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2016 numero 3-4 artikkeli 5709. https://doi.org/10.14214/ma.5709
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Himanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)

Tutkimusseloste

artikkeli 6935, Tutkimusseloste
Katri Himanen, Markku Nygren. (2015). Kuusen siementen liotuslajittelu vaikuttaa paakkutaimien laatuun ja kokoon. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2015 numero 3 artikkeli 6935. https://doi.org/10.14214/ma.6935
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Himanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Nygren, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Puheenvuoro

artikkeli 10395, Puheenvuoro
Heikki Smolander, Katri Himanen. (2020). Argumentaatio ontuu myös olennaisissa asioissa – vastauksia Metsä meidän jälkeemme -kirjan tekijöille. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli 10395. https://doi.org/10.14214/ma.10395
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Smolander, Sähköposti: hessu.smolander@gmail.com (sähköposti)
  • Himanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Kuopio Sähköposti: katri.himanen@luke.fi
artikkeli 10337, Puheenvuoro
Heikki Smolander, Katri Himanen. (2020). Ovatko faktat kohdallaan Metsä meidän jälkeemme -kirjassa? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli 10337. https://doi.org/10.14214/ma.10337
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Smolander, Sähköposti: hessu.smolander@gmail.com (sähköposti)
  • Himanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Kuopio Sähköposti: katri.himanen@luke.fi
artikkeli 10159, Puheenvuoro
Katri Himanen. (2019). Taimia taivaasta? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2019 artikkeli 10159. https://doi.org/10.14214/ma.10159
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Himanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Suonenjoki Sähköposti: katri.himanen@luke.fi (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit