Viimeisin julkaistu artikkeli: 29.12.2022, id 10774 ja
pääkirjoitus id 10797

Artikkelit kirjoittajalta Risto Jalkanen

Tutkimusartikkeli

artikkeli 6137, Tutkimusartikkeli
Risto Jalkanen, Tarmo Aalto, Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen, Kari Mäkitalo. Viljelytaimikoiden hirvituhot Lapissa ja Kuusamossa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 4 artikkeli 6137. https://doi.org/10.14214/ma.6137
Original keywords: metsänviljely; mänty; hirvituhot; Lappi; vikaisuudet
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Hirven merkitystä taimikkotuholaisena tutkittiin 264 metsänuudistusalalla, jotka oli viljelty männylle tai/ja kuuselle vuosina 1984-1995 Lapin ja Kuusamon yksityismetsissä. Linjoittaisena otantana inventoidut taimikot saatiin ositetulla satunnaisotannalla noin 20 000 yksityismetsien viljelyalan joukosta (1,3%). Kesällä ja syksyllä 2001 kerätystä aineistosta 24 % on täydennysviljelyaloja.

Kaikkien taimikoiden keskimääräinen hirvituhoprosentti oli 15,1 viljelymännyillä. Merkittävimmät tuhot painottuivat Lapin lounaisosan (ns. Lapin kolmio) ja Etelä-Lapin kuntiin, missä hirvi oli vaurioittanut keskimäärin 31–37 % männyn viljelytaimista. Keskimääräistä enemmän hirvituhoa oli tuoreilla kankailla, lajittuneilla hiesusavimailla, mätästetyillä kuvioilla ja voimakkaasti vesottuneilla aloilla. Hirvituhoa oli enemmän istutus- kuin kylvötaimikoissa. Tuhot lähes puuttuivat korkeiden maiden taimikoista. Kaksi kolmasosaa hirvituhoista oli 1,0–2,5 metriä pitkissä taimissa. Hirvi oli lisännyt merkittävästi männyn viljelytaimien latvakatoa, ranganvaihtoa, kaksihaaraisuutta ja pensastumista. Lisäksi taimien normaalin kehityksen havaittiin häiriintyneen hirvestä riippumatta. Kuusella hirvituhoja oli ympäri tutkimusaluetta. Hirviä pidetään nyt yhtenä taloudellisesti merkittävimmistä Lapissa esiintyvistä taimikkotuholaisista. Hirvien aiheuttamien menetysten vähentämiseksi hirvikanta olisi erityisesti Lapin kolmiossa ja Etelä-Lapissa pidettävä oleellisesti vuosituhannen vaihteen tasoa pienempänä. Lisäksi tulisi harkita kuusen viljelyn lisäämistä männyn kustannuksella.

  • Jalkanen, Sähköposti: etunimi.sukunimi@metla.fi (sähköposti)
  • Aalto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Hallikainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Hyppönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Mäkitalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6078, Tutkimusartikkeli
Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen, Risto Jalkanen, Kari Mäkitalo. Metsänviljelyn onnistuminen Lapin yksityismetsissä vuosina 1984–1995. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 1 artikkeli 6078. https://doi.org/10.14214/ma.6078
Original keywords: metsänviljely; maanmuokkaus; kylvö; istutus; Lapin laki; puulaji; viljelyketju; uudistamisen onnistuminen
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten metsänviljely ns. Lapin lain varoin oli onnistunut vuosina 1984–1995, mikä merkitys luontaisesti syntyneillä taimilla oli uudistamistulokseen, miten uudistamistulos vaihteli tutkimusalueen eri osissa, miten luonnonolosuhteet vaikuttivat uudistamistulokseen ja erosiko uudistamistulos viljelyketjuittain.

Tutkimusaineisto käsitti 212 Lapissa ja Kuusamossa sijaitsevaa, ositetulla satunnaisotannalla poimittua yksityismetsien viljelyalaa, jotka inventoitiin systemaattista koeala-arviointia käyttäen. Uudistamistulosta arvioitiin taimikon tiheyden ja tyhjien koealojen määrän sekä edellisten perusteella määritetyn taimikon kasvatuskelpoisuuden mukaan.

Metsänviljely oli onnistunut kohtalaisen hyvin. Kehityskelpoisia viljelytaimia oli elossa 1 000–1 500 kpl/ha. Luontaisesti syntyneillä männyn, kuusen ja koivujen taimilla oli huomattava merkitys taimikoiden täydentäjinä. Kehityskelpoisia viljely- ja luonnontaimia oli keskimäärin yli 2 000 kpl/ha kaikilla yleisimmillä viljelyketjuilla. Tyhjien koealojen määrä oli 9–12 %. 92 % taimikoista oli tiheyden ja tilajärjestyksen puolesta hyviä tai tyydyttäviä ja vain 1 % uudelleenviljelyn tarpeessa.

Kehityskelpoisten viljelytaimien määrä väheni taimikon iän lisääntyessä kaikilla viljelymenetelmillä. Maaston korkeus vähensi männyn kylvötaimien määrää, mutta ei istutettujen männyn ja kuusen taimien määrää. Männyn kylvö ei tämän tutkimuksen tulosten perusteella näytä sopivan korkealla sijaitsevien maiden metsänviljelyyn yhtä hyvin kuin kuusen ja männyn istutus. Poron laidunnus vähensi kehityskelpoisten taimien määrää.

Yleisimpien ja vakiintuneimpien viljelyketjujen uudistamistulokset osoittavat, että Lapin lain rahoituksella toteutetussa metsänviljelyssä on löydetty ja otettu käyttöön eri kasvupaikoille soveltuvat viljelymenetelmät. Näillä menetelmillä keskimääräinen uudistamistulos on parantunut huomattavasti aikaisemmasta. Silti metsänviljelyn onnistuminen vaihtelee edelleen runsaasti.

  • Hallikainen, Sähköposti: ville.hallikainen@metla.fi (sähköposti)
  • Hyppönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Jalkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Mäkitalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6670, Tutkimusartikkeli
Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen, Tarmo Aalto, Risto Jalkanen, Kari Mäkitalo, Henna Penttinen. Lapin lain mukainen metsänviljely – tilastotarkastelu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 1 artikkeli 6670. https://doi.org/10.14214/ma.6670
Original keywords: metsänviljely; maanmuokkaus; kylvö; istutus; Lapin laki; puulaji; uudistamisketju
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Lapin vajaatuottoisten yksityismetsien uudistamiseksi säädettiin 1980-luvun alussa erillislaki, laki Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta. Laki takasi valtion tuen vajaatuottoisten metsien uudistamiseen Lapin läänissä ja Kuusamon kunnassa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia Lapin lain mukaiset uudistamiskohteet olivat kasvupaikka- ja puustotietojen perusteella, millaisia olivat uudistamisessa käytetyt menetelmät, erosivatko Lapin eri osa-alueet ja 1980- ja 1990-luku kasvupaikan, puuston ja uudistamismenetelmien osalta toisistaan sekä miten kasvupaikkatekijät sekä alue ja vuosikymmen vaikuttivat menetelmien valintaan. Tutkimuksen perusjoukon muodostivat Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskusten hankerekistereissä olevat vuosien 1984–1995 noin 20 000 metsänviljelyhankkeen uudistusalat. Aineiston muodostivat perusjoukosta poimittu 1 823 metsikkökuvion satunnaisotos. Valtaosa uudistusaloista oli viljelty männylle (83,1 %). Kuusen osuus oli 16,5 %. Rauduskoivun, hieskoivun ja lehtikuusen osuus oli yhteensä vain 0,4 %. Auraus oli selvästi yleisin maanmuokkausmenetelmä. Sen osuus viljeltyjen kohteiden lukumäärästä oli 54 %. Toiseksi yleisin menetelmä oli äestys (18 %) ja kolmanneksi yleisin mätästys (13 %). Uudistusaloista 13 % oli täydennysviljelty ilman muokkausta. Uudistamismenetelmien osuudet olivat: istutus 71 %, kylvö 16 % ja täydennysviljely 12 %. Pieni osa viljeltäviksi aiotuista kohteista oli uudistunut luontaisesti (1 %). Metsää oli viljelty noin 30 erilaista uudistamisketjua käyttäen. Selvästi yleisin uudistamisketju oli auraus ja männyn istutus, jota oli käytetty 42 %:lla uudistusaloista. Seuraavaksi yleisimmät ketjut olivat äestys ja männyn kylvö (9 %) sekä äestys ja männyn istutus (8 %). Kolmella yleisimmällä ketjulla oli uudistettu kolme viidestä uudistusalasta. Yhdeksän uudistamisketjua erottui yleisyytensä vuoksi muista ketjuista. Näitä käyttäen oli uudistettu 93 % viljelyaloista.

Tulokset osoittavat, että uudistusalan kasvupaikka, tutkimusalue ja viljelyn ajankohta olivat vaikuttaneet niin puulajin, maanmuokkausmenetelmän, viljelymenetelmän kuin koko uudistamisketjun valintaan. Tulokset osoittavat lisäksi sen, että menetelmien valintaan oli vaikuttanut myös muita tämän tutkimuksen aineiston perusteella selvittämättömiä tekijöitä.

  • Hyppönen, Sähköposti: mikko.hypponen@metla.fi (sähköposti)
  • Hallikainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Aalto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Jalkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Mäkitalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Penttinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

artikkeli 6744, Tieteen tori
Mikko Hyppönen, Martti Varmola, Kari Mikkola, Risto Jalkanen. (2012). Metsien uudistuminen suojametsäalueella ja Pohjois-Suomen korkeilla mailla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2012 numero 3 artikkeli 6744. https://doi.org/10.14214/ma.6744
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Hyppönen, Sähköposti: mikko.hypponen@metla.fi (sähköposti)
  • Varmola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Mikkola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Jalkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6674, Tieteen tori
Risto Jalkanen. Havupuutaimikoiden tuhojen esiintyminen ja merkittävyys Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 1 artikkeli 6674. https://doi.org/10.14214/ma.6674
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Jalkanen, Sähköposti: risto.jalkanen@metla.fi (sähköposti)

Tutkimusseloste

artikkeli 6840, Tutkimusseloste
Ari Nikula, Ville Hallikainen, Risto Jalkanen, Mikko Hyppönen, Kari Mäkitalo. (2008). Pohjois-Suomen viljeltyjen mäntytaimikoiden hirvituhoriskiin vaikuttavien tekijöiden mallittaminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6840. https://doi.org/10.14214/ma.6840
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Nikula, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Hallikainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Jalkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Hyppönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Mäkitalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6396, Tutkimusseloste
Risto Jalkanen, Sheila Hicks, Tarmo Aalto, Hannu Salminen. (2008). Männyn siitepölytuotannon määrittäminen neulastuotannon avulla metsänrajalla: väline menneen ilmaston rakentamiseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 3 artikkeli 6396. https://doi.org/10.14214/ma.6396
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Jalkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Hicks, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Aalto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Salminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5986, Tutkimusseloste
Risto Jalkanen, Carmen Büttner, Susanne von Bargen. (2007). Kirsikankierrelehtivirus hieskoivulla Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 4 artikkeli 5986. https://doi.org/10.14214/ma.5986
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Jalkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Büttner, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Bargen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5876, Tutkimusseloste
Hannu Salminen, Risto Jalkanen. Männyn neulastiheyden mallittaminen Lapissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 2 artikkeli 5876. https://doi.org/10.14214/ma.5876
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Salminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Jalkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6143, Tutkimusseloste
Hannu Salminen, Risto Jalkanen. Pohjoissuomalaisen männyn pituuskasvun ja lämpötilan välisen yhteyden mallittaminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 4 artikkeli 6143. https://doi.org/10.14214/ma.6143
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Salminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Jalkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Puheenvuoro

artikkeli 6050, Puheenvuoro
Risto Jalkanen. Onko kuusi hengittämässä itseään Etelä-Suomesta?|89-90. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1994 numero 1 artikkeli 6050. https://doi.org/10.14214/ma.6050
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Jalkanen, Sähköposti: risto.jalkanen@metla.fi (sähköposti)

Tieteen tori

Metsätalouden vesistövaikutuksia

artikkeli 6884, Tieteen tori|Metsätalouden vesistövaikutuksia
Sakari Sarkkola, Hannu Hökkä, Risto Jalkanen, Harri Koivusalo, Mika Nieminen. (2013). Kunnostusojituskriteerit tarkentuvat – miten puusto ja ojasyvyys vaikuttavat ojitustarpeeseen? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli 6884. https://doi.org/10.14214/ma.6884
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Sarkkola, Sähköposti: sakari.sarkkola@metla.fi (sähköposti)
  • Hökkä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Jalkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Koivusalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Nieminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit