Artikkelit kirjoittajalta Jarkko Hantula

Katsaus

artikkeli 5959, Katsaus
Jarkko Hantula, Eeva J. Vainio. (2016). Sienivirusten potentiaali juurikäävän torjunnassa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2016 numero 2 artikkeli 5959. https://doi.org/10.14214/ma.5959
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Hantula, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Vainio, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5907, Katsaus
Arja Lilja, Jarkko Hantula, Anna Rytkönen, Michael Müller, Päivi Parikka, Antti Pouttu, Timo Kurkela. (2010). Vieras- ja tulokaslajit tautien aiheuttajina metsäpuilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli 5907. https://doi.org/10.14214/ma.5907
Original keywords: haavanroso; hollanninjalavatauti; kuoripolte; lepänruoste; levälaikku; läntinen pahkaruoste; mäntyankeroinen; nahka- ja tyvimätä; pihkakoro; punavyökariste; ruskopolte; ruskovyökariste; saarnensurma; tammen äkkikuolema; valkomännyn tervasroso; versopolte
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Suomeen kulkeutui 1990-luvun alussa Phytophthora cactorum -mikrobi, jota voidaan kutsua jo vakiintuneeksi vieraslajiksi. Sata vuotta aiemmin Eurooppaan levisi strobusmäntyjen mukana Cronartium ribicola, joka aiheuttaa valkomännyn tervasroson 5-neulasmännyillä. Aikanaan maahamme on tullut taimien mukana kaksi, Amerikasta kotoisin olevaa sientä Neofabrea populi ja Entoleuca mammata, jotka aiheuttavat lähinnä hybridihaavalla kuoripoltteeksi ja haavanrosoksi nimetyt taudit. Eviran kasvintarkastuslaboratorio löysi Amerikassa tammenäkkikuolemaa ja Euroopassa heiden ja varpukasvien versopoltetta aiheuttavaa P. ramorum -mikrobia ensimmäisen kerran vuonna 2004. Sitä löytyi paitsi tuontitaimista, myös Suomessa tuotetuilta alppiruusuilta. Uusin vieraslaji on P. plurivora, joka tartutuskokeissa on osoittautunut erittäin haitalliseksi monille kasveille. Lepänruosteen aiheuttava Melampsoridium hiratsukanum on tuhonnut Suomessa lepän lehtiä vuodesta 1997. Muita tulokaslajeja ovat Dothistroma septosporum ja Chalara fraxinea. Ensinmainittu aiheuttaa punavyökariste-taudin, jonka esiintyminen meillä varmennettiin 2008. C. fraxinea puolestaan liitetään saarnensurmaksi nimettyyn tautiin.

Kasvitautien joukossa on useita, joiden maahanpääsy yritetään estää. Hollanninjalavatautia aiheuttavat Ophiostoma ulmi, O. novo-ulmi ja O. novo-ulmin alalajit ovat kaikki tarkkailtavia lajeja. Vaaralliseksi kasvituhoojaksi on myös luokiteltu tukkien ja muun puutavaran mukana kulkeutuva mäntyankeroinen (Bursaphelencus xylophilus). Tämä sukkulamato leviää hyönteisten mukana mäntyihin, ja ankeroiselle suotuisissa oloissa puut kuivuvat nopeasti. Karanteenilajeihin kuuluu myös Fusarium circinatum, jonka pelätään leviävän meille taimien tai siementen mukana. Pohjois-Amerikassa tunnetaan monia pahoja metsätauteja, jotka saattaisivat osoittautua kohtalokkaiksi metsäpuillemme tänne levitessään. Yksi tällainen olisi männyllä ruostetta aiheuttava Peridermium harknessii.

  • Lilja, Sähköposti: arja.lilja@metla.fi (sähköposti)
  • Hantula, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Rytkönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Müller, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Parikka, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Pouttu, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kurkela, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Katsaus

Uudet metsätuhoriskit muuttuvassa ilmastossa

artikkeli 10728, Katsaus|Uudet metsätuhoriskit muuttuvassa ilmastossa
Jarkko Hantula, Matti Koivula, Heikki Nuorteva, Tiina Ylioja. (2022). Saarnen merkittävimmät uhkatekijät: saarnensurma, saarnenjalosoukko ja saarnipistiäinen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10728. https://doi.org/10.14214/ma.10728
Original keywords: Agrilus planipennis; Hymenoscyphus fraxineus; Tomostethus nigritus; metsäpatologia; tuhohyönteiset; vieraslajit
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Saarni (Fraxinus excelsior L.) on Suomessa suhteellisen harvinainen puulaji, jota tavataan yleisenä vain eteläisimmässä Suomessa mutta jonka levinneisyys ulottuu aina Oulun seudulle asti. Saarnet olivat Suomessa pitkään vapaita vaarallisista tuhonaiheuttajista, mutta Eurooppaan 1990-luvulla levinneen saarnensurmaa aiheuttavan Hymenoscyptus fraxineus (T. Kowalski) Baral, Queloz & Hosoya -sienen saapuminen maahamme 2000-luvun alussa muutti tilanteen. Sen jälkeen on saarnimetsissä herättänyt huomiota myös aiemmin uhanalaisen saarnipistiäisen (Tomosthetus nigritus Fabricius) runsastuminen tuntemattomasta syystä siten, että sen voidaan katsoa olevan jo haitallinen saarnien terveydelle. Lisäksi eurooppalaisen saarnen tulevaisuuden uhkana on Venäjältä Suomea lähestyvä vierasperäinen saarnenjalosoukko (Agrilus planipennis Fairmaire), joka on aiheuttanut mittavaa tuhoa erityisesti Pohjois-Amerikassa. Tässä yhteenvetoartikkelissa kuvataan näiden kolmen tuhonaiheuttajan biologiaa ja torjuntamahdollisuuksia sekä niiden esiin­tymishistoriaa Suomessa ja muualla.

Tieteen tori

artikkeli 10366, Tieteen tori
Matleena Kniivilä, Jarkko Hantula, Juha-Pekka Hotanen, Jari Hynynen, Harri Hänninen, Kari T. Korhonen, Jussi Leppänen, Markus Melin, Antti Mutanen, Kalle Määttä, Juha Siitonen, Heli Viiri, Esa-Jussi Viitala, Jari Viitanen. (2020). Metsälain ja metsätuholain muutosten vaikutukset arvioitiin – vaikutukset näkyvät vasta osin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli 10366. https://doi.org/10.14214/ma.10366
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kniivilä, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: matleena.kniivila@luke.fi (sähköposti)
  • Hantula, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: jarkko.hantula@luke.fi
  • Hotanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Joensuu Sähköposti: juha-pekka.hotanen@luke.fi
  • Hynynen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: jari.hynynen@luke.fi
  • Hänninen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: harri.hanninen@luke.fi
  • Korhonen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: kari.t.korhonen@luke.fi
  • Leppänen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: jussi.leppanen@luke.fi
  • Melin, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: markus.melin@luke.fi
  • Mutanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: antti.mutanen@luke.fi
  • Määttä, Sähköposti: kalleet.maatta@gmail.com
  • Siitonen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: juha.siitonen@luke.fi
  • Viiri, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Joensuu Sähköposti: heli.viiri@gmail.com
  • Viitala, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: esa-jussi.viitala@luke.fi
  • Viitanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: jari.viitanen@luke.fi
artikkeli 6490, Tieteen tori
Michael M. Müller, Tuula Piri, Jarkko Hantula. (2013). Ilmaston lämpeneminen haastaa nykyistä tehokkaampaan juurikäävän torjuntaan. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2012 numero 4 artikkeli 6490. https://doi.org/10.14214/ma.6490
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Müller, Sähköposti: michael.muller@metla.fi (sähköposti)
  • Piri, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Hantula, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6250, Tieteen tori
Arja Lilja, Jarkko Hantula, Raija-Liisa Petäistö, Marja Poteri. Kasvitautiongelmia taimitarhatuotannossa: havupuiden juurilaho, koivun levälaikku, versosurma, harmaahome ja korot kuusen taimilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 2 artikkeli 6250. https://doi.org/10.14214/ma.6250
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Lilja, Sähköposti: arja.lilja@metla.fi (sähköposti)
  • Hantula, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Petäistö, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Poteri, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tutkimusseloste

artikkeli 10553, Tutkimusseloste
Juha Kaitera, Tuomas Kauppila, Jarkko Hantula. (2021). Kuusen siemenviljelmillä esiintyvien pintakasvillisuuden lajien alttius kuusentuomiruosteelle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10553. https://doi.org/10.14214/ma.10553
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kaitera, Luonnonvarakeskus (Luke), Oulu Sähköposti: juha.kaitera@luke.fi (sähköposti)
  • Kauppila, Kasvitieteellinen puutarha, Oulun yliopisto, Oulu Sähköposti: tuomas.kauppila@oulu.fi
  • Hantula, Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki Sähköposti: jarkko.hantula@luke.fi
artikkeli 6347, Tutkimusseloste
Henna Vartiamäki, Jarkko Hantula, Antti Uotila. (2009). Koivun karsintahaavojen infektioalttius purppuranahakkasienelle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli 6347. https://doi.org/10.14214/ma.6347
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Vartiamäki, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Hantula, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Uotila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5686, Tutkimusseloste
Jarkko Hantula, Eeva Vainio. Spesifiset alukkeet männyn- ja kuusenjuurikäävän tunnistamiseen suoraan infektoituneesta kannosta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 2 artikkeli 5686. https://doi.org/10.14214/ma.5686
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Hantula, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Vainio, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Kirjallisuutta

artikkeli 6345, Kirjallisuutta
Jarkko Hantula. (2009). Metsäpuiden sienitautitutkimus esittelyssä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli 6345. https://doi.org/10.14214/ma.6345
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Hantula, Sähköposti: jarkko.hantula@metla.fi (sähköposti)

Tieteen tori

Metsäalan toimintaympäristön muutoksen ennakointi

artikkeli 6603, Tieteen tori|Metsäalan toimintaympäristön muutoksen ennakointi
Jarkko Hantula. (2014). Ilmastonmuutoksesta ja kansainvälisestä kasvikaupasta aiheutuvat riskit ja niiden merkitys suomalaiseen metsätalouteen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 4 artikkeli 6603. https://doi.org/10.14214/ma.6603
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Hantula, Sähköposti: jarkko.hantula@metla.fi (sähköposti)

Tieteen tori

Tutkijoiden näkökulmia metsäntutkimukseen

artikkeli 6928, Tieteen tori|Tutkijoiden näkökulmia metsäntutkimukseen
Jarkko Hantula. (2015). Tutkimuksen hyödyntäminen yhteis- kunnassa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2015 numero 3 artikkeli 6928. https://doi.org/10.14214/ma.6928
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Hantula, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)

Tieteen tori

Metsien terveys nyt ja tulevaisuudessa

artikkeli 10476, Tieteen tori|Metsien terveys nyt ja tulevaisuudessa
Jarkko Hantula. (2020). Kansainvälinen kasvinterveyden vuosi 2020. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli 10476. https://doi.org/10.14214/ma.10476
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit