Tutkimusartikkeli
artikkeli 6272,
Tutkimusartikkeli
Jyrki Hytönen.
Pellonmetsityksen onnistuminen Keski-Pohjanmaalla.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
1999
numero
4
artikkeli 6272.
https://doi.org/10.14214/ma.6272
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijä
Tutkimuksessa selvitettiin pellonmetsityksen onnistumista Keski-Pohjanmaalla. Inventoitu otos koostui 7–8- ja 15–16-vuotiaista mäntytaimikoista (40 kpl) ja 16–17-vuotiaista rauduskoivutaimikoista (14 kpl). Pellot ryhmiteltiin kivennäis-, multa-, ja turvemaan peltoihin. Yleisin maanmuokkausmenetelmä oli pallekyntö. Vanhemmista mäntytaimikoista oli täydennysviljelty 50 % ja nuoremmista 70 %.
Pahimmat tuhonaiheuttajat olivat hirvi, kasvuhäiriöt ja sienitaudit. Hirvien ja vesojen aiheuttamia tuhoja oli enemmän turvemailla kuin kivennäismailla. Vesoja oli keskimäärin 17 500 kpl/ha, mutta taimikoiden välinen vaihtelu oli erittäin suuri (30–56 000 kpl/ha). Ojien kunto oli huono. Pahimmat vikaisuudet olivat erilaiset latvakasvaimen häiriöt. Kasvatuskelpoisia taimia oli turvepelloilla vähemmän kuin kivennäismaan pelloilla. Koivikoissa oli turvemaalla 410 ja kivennäismaalla 620 alkuperäistä istutustainta hehtaarilla. Nuoremmissa männiköissä oli turvemaalla 950 ja kivennäismaalla 1 040 ja 15–16-vuotiaissa männiköissä turvemailla 640 ja kivennäismailla 1 040 kasvatuskelpoista alkuperäistä istututainta hehtaarilla. Erityisesti luontaiset hieskoivun taimet, vaikkakin olivat ryhmittyneet ojien varteen, täydensivät taimikoita merkittävästi. Luonnontaimien ansiosta kasvatuskelpoisten taimien määrä nousi keskimäärin yli 800 kpl/ha. Taimitiheys ja aukkoisuus huomioonottaen suurin osa taimikoista oli kasvatuskelpoisuudeltaan vähintään tyydyttäviä. Huonoimmin oli onnistunut rauduskoivun viljely, erityisesti turvemaiden pelloille.
-
Hytönen,
Sähköposti:
jyrki.hytonen@metla.fi
Katsaus
Tiedonanto
artikkeli 6853,
Tiedonanto
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijä
Tutkimuksessa selvitettiin puutuhkasta sekä puutuhkan ja erilaisten jäteaineiden seoksesta telamatriisipuristimella valmistettujen pellettien hajoamista maastossa neljäntoista kuukauden seurantajakson aikana. Pelletit sijoitettiin verkkopusseissa maan pintaan suolle ja kangasmaalle. Tuhkasta ja tuhkasta sekä biolietteestä koostuneiden pellettien ravinnepitoisuudet analysoitiin seurantajakson alussa ja lopussa.
Pellettien massan aleneminen oli suurinta ensimmäisen kuukauden aikana. Tämän jälkeen muutokset olivat hitaampia. Kun pelletit koostuivat tuhkasta, niiden massa aleni neljäntoista kuukauden aikana kankaalla ja suolla 5–7 %. Suuri orgaanisen aineen määrä (lanta tai liete) nopeutti pellettien hajoamista. Erityisen nopeasti hajosivat pelletit, joissa oli kananlantaa. Niiden massa aleni verkkopusseissa seurantajakson aikana 57–59 %.
Pellettien kaliumpitoisuus aleni seurantajakson aikana alle neljäsosaan alkuperäisestä. Pellettien fosfori- ja kalsiumpitoisuudet nousivat hieman. Näidenkin ravinteiden kokonaismäärä pelleteissä laski, kun huomioidaan pellettien massan aleneminen kokeen aikana.
-
Hytönen,
Sähköposti:
jyrki.hytonen@metla.fi
Tutkimusseloste
artikkeli 10428,
Tutkimusseloste
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Aro,
Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Turku
Sähköposti:
lasse.aro@luke.fi
-
Ahtikoski,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Oulu
Sähköposti:
anssi.ahtikoski@luke.fi
-
Hytönen,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Kokkola
Sähköposti:
jyrki.hytonen@luke.fi
artikkeli 10348,
Tutkimusseloste
Jyrki Hytönen,
Hannu Hökkä.
(2020).
Rakeistetun tuhkan ja irtotuhkan vertailu suomännikön lannoituksessa.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2020
artikkeli 10348.
https://doi.org/10.14214/ma.10348
artikkeli 9992,
Tutkimusseloste
Jyrki Hytönen,
Egbert Beuker,
Anneli Viherä-Aarnio.
(2018).
Hybridihaavan kloonien välinen puun, kuoren ja oksien tiheyden, kosteuden ja lämpöarvon vaihtelu.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2018
artikkeli 9992.
https://doi.org/10.14214/ma.9992
artikkeli 7814,
Tutkimusseloste
Jyrki Hytönen,
Paula Jylhä,
Keith Little.
(2017).
Tuhkalannoitus ja heinäntorjunta suopellon metsityksessä männyllä.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2017
artikkeli 7814.
https://doi.org/10.14214/ma.7814
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Hytönen,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat ja biotuotanto, Kokkola
Sähköposti:
jyrki.hytonen@luke.fi
-
Jylhä,
Luonnonvarakeskus (Luke), Vihreä teknologia, Kokkola
Sähköposti:
paula.jylha@luke.fi
-
Little,
Nelson Mandela University, George Campus, Etelä-Afrikka
Sähköposti:
Keith.Little@nmmu.ac.za
artikkeli 6936,
Tutkimusseloste
Mikko Moilanen,
Jyrki Hytönen,
Hannu Hökkä,
Anssi Ahtikoski.
(2015).
Lannoituksen puustovaikutukset ja kannattavuus puolukkaturvekankaan männikössä.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2015
numero
3
artikkeli 6936.
https://doi.org/10.14214/ma.6936
artikkeli 6309,
Tutkimusseloste
Jyrki Hytönen,
Anna Saarsalmi.
(2015).
Harmaaleppävesakoiden biomassatuotos ja lannoituksen vaikutus.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2015
numero
1
artikkeli 6309.
https://doi.org/10.14214/ma.6309
artikkeli 6753,
Tutkimusseloste
Jyrki Hytönen,
Lasse Aro.
(2012).
Koivikon biomassatuotos ja ravinnetalous suonpohjalla: 37 vuoden tuloksia.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
3
artikkeli 6753.
https://doi.org/10.14214/ma.6753
artikkeli 6394,
Tutkimusseloste
Jyrki Hytönen,
Paula Jylhä.
(2008).
Pintakasvillisuuden torjunnan ja taimityypin vaikutus kuusen taimien kuolleisuuteen ja kasvuun metsitetyllä pellolla.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2008
numero
3
artikkeli 6394.
https://doi.org/10.14214/ma.6394
artikkeli 5786,
Tutkimusseloste
Jyrki Hytönen,
Paula Jylhä.
Kilpailevan kasvillisuuden ja pintakasvillisuuden torjunnan vaikutus rauduskoivun taimien kuolleisuuteen, kasvuun ja myyrätuhoihin pellonmetsityksessä.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2005
numero
3
artikkeli 5786.
https://doi.org/10.14214/ma.5786
artikkeli 5687,
Tutkimusseloste
Jyrki Hytönen.
Puun, turpeen ja kivihiilen tuhkan vaikutus suopelloille viljeltyjen mäntyjen neulasten ravinnepitoisuuksiin ja kasvuun.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2003
numero
2
artikkeli 5687.
https://doi.org/10.14214/ma.5687