Viimeisin julkaistu artikkeli: 29.12.2022, id 10774 ja
pääkirjoitus id 10797

Artikkelit kirjoittajalta Mika Nieminen

Katsaus

artikkeli 10372, Katsaus
Markku Saarinen, Sauli Valkonen , Sakari Sarkkola, Mika Nieminen, Timo Penttilä, Raija Laiho. (2020). Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen mahdollisuudet ojitetuilla turvemailla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli 10372. https://doi.org/10.14214/ma.10372
English title: Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen mahdollisuudet ojitetuilla turvemailla.
Original keywords: suometsät; pienaukko­hakkuu; eri-ikäiskasvatus; kaistalehakkuu; metsätalouden ympäristövaikutukset
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Avohakkuut ja kunnostusojitukset turvemailla aiheuttavat suurimman osan metsätalouden vesistökuormituksesta. Avohakkuun jälkeen turvemaan vedenpinta voi nousta korkealle, jolloin ravinteiden sekä humuksen huuhtoumat lisääntyvät ja hapettomissa turvekerroksissa syntyvää metaania pääsee ilmakehään. Toisaalta turpeen alhaalla oleva vedenpinta edistää hajotustoimintaa, mikä lisää turpeen hajotuksen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Turpeen vedenpintaa ei siis pitäisi päästää nousemaan liian korkealle tai laskemaan tarpeettoman syvälle. Viime vuosina kehittyneen näkemyksen mukaan jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella voidaan mahdollisesti tasoittaa suurinta vedenpinnan vaihtelua ja siten vähentää turvemaiden metsätalouden ympäristöongelmia. Esitämme artikkelissamme jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen soveltamismahdollisuuksia erilaisissa suometsissä. Suometsissä kuivatusta edeltäneen vesitalouden vaikutus on yleensä selvästi havaittavissa vanhojenkin ojitusaluepuustojen rakennevaihteluna. Vesitalouden historia ilmenee varsinkin korpien ojitusalueilla. Siksi monessa korpikuusikossa (pääpuulajina Picea abies (L.) H. Karst.) on mahdollista siirtyä melko nopeasti säännöllisen eri-ikäiskasvatuksen läpimittajakaumaan esimerkiksi yläharvennuksia soveltamalla. Jatkuvaa peitteisyyttä voidaan korpikuusikoissa ylläpitää myös ryhmittäistä erirakenteisuutta edustavin kaistale- ja pienaukkohakkuin sekä niiden ja poimintahakkuiden yhdistelmillä. Myös monet ns. II-tyypin mäntyvaltaiset (pääpuulajina Pinus sylvestris L.) turvekankaat (puuttomista nevoista ja osin nevapintaisista harvapuustoisista rämeistä kehittyneet turvekankaat) ovat kuusialikasvosten ansiosta hyviä poimintahakkuisiin siirtymisen kohteita. Säännölliseen eri-ikäisrakenteeseen siirtymisen vaihtoehtona niissä on tehtävissä myös alikasvosten vapauttamiseen tähtäävä ylispuuhakkuu, joka sekin voidaan lukea jatkuvapeitteiseen metsätalouteen kuuluvaksi. Mäntyvaltaisten suometsien joukossa on kuitenkin paljon myös puolukkaturvekankaita, joilla jää avoimeksi kuusen varaan rakentuvan kasvatuksen taloudellinen kannattavuus männyn kasvatukseen verrattuna. Puolukka- ja varputurvekankaiden mäntyvaltaisten puustojen jatkuvapeitteisyyden toteuttamiseksi esitämme ensisijaisesti erilaisia pienaukko- ja kaistalehakkuita sekä niiden ja ylispuukasvatuksen yhdistelmiä. Suometsien jatkuvassa peitteisyydessä on kuitenkin menetelmästä riippumatta otettava huomioon turpeen vedenpinnan vaihtelun minimointi. Meneillään olevien tutkimusten alustavat tulokset viittaavat siihen, että jatkuvan peitteisyyden menetelmillä on mahdollista vähentää suometsien ympäristövaikutuksia avohakkuuseen verrattuna.

  • Saarinen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tampere Sähköposti: markku.saarinen@luke.fi (sähköposti)
  • Valkonen , Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki Sähköposti: sauli.valkonen@luke.fi
  • Sarkkola, Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki Sähköposti: sakari.sarkkola@luke.fi
  • Nieminen, Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki Sähköposti: mika.nieminen@luke.fi
  • Penttilä, Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki Sähköposti: timo.penttila@luke.fi
  • Laiho, Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki Sähköposti: raija.laiho@luke.fi
artikkeli 10336, Katsaus
Mika Nieminen, Samuli Launiainen, Paavo Ojanen, Sakari Sarkkola, Ari Laurén. (2020). Metsätalouden vesistökuormitus: nykykäsitys ja tulevaisuuden menetelmäkehitys. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli 10336. https://doi.org/10.14214/ma.10336
Original keywords: metsät; ojitus; huuhtoutuminen; suot; vesiensuojelu; vesistövaikutukset
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Metsätaloutta on pidetty valtakunnallisesti melko vähäisenä vesistökuormittajana. Tämä perustui käsitykseen, että metsäojituksen ja muiden metsätalouden toimenpiteiden vaikutukset vesistökuormitukseen ovat suhteellisen lyhytaikaisia; 10−30 vuoden kuluessa kuormitusten ajateltiin vähitellen palautuvan ennen toimenpiteitä vallinneelle tasolle. Käsitykset ovat viime vuosina muuttuneet merkittävästi, kun havaittiin, että ojituksen vaikutukset valumaveden typpi- ja fosforipitoisuuksiin olivat selvästi nähtävissä vielä useiden vuosikymmenten kuluttua. Useissa tutkimuksissa myös havaittiin, että erityisesti typpi- ja hiilikuormat ojitetuilta soilta ovat kasvussa. Tämän jälkeen on esitetty uusia arvioita metsäojituksen ja metsätalouden vesistökuormituksesta, mutta arvioissa on huomattavaa vaihtelua. Tämä katsaus tarkastelee eri laskentamenetelmiä metsätalouden vesistökuormituksen arvioimiseksi ja pyrkii löytämään selityksiä siihen, miksi kuormitusarvioit vaihtelevat eri tutkimusten välillä. Samalla pyrkimyksenä on tehdä ehdotuksia tutkimuksen suuntaamiseksi kehitettäessä kuormituslaskentaa ja vesiensuojelullisesti kestävää suometsätaloutta.

  • Nieminen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: mika.nieminen@luke.fi (sähköposti)
  • Launiainen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: samuli.launiainen@luke.fi
  • Ojanen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki Sähköposti: paavo.ojanen@helsinki.fi
  • Sarkkola, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: sakari.sarkkola@luke.fi
  • Laurén, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu Sähköposti: ari.lauren@uef.fi

Tieteen tori

artikkeli 10575, Tieteen tori
Annamari (Ari) Laurén, Marjo Palviainen, Raija Laiho, Kersti Leppä, Samuli Launiainen, Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Iñaki Urzainki, Leena Stenberg. (2021). Suosimulaattori (SUSI) – uusi mekanistinen simulointimalli suometsien hoidon suunnitteluun. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10575. https://doi.org/10.14214/ma.10575
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Laurén, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu ORCID https://orcid.org/0000-0002-6835-9568 Sähköposti: ari.lauren@uef.fi (sähköposti)
  • Palviainen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto ORCID https://orcid.org/0000-0001-9963-4748 Sähköposti: marjo.palviainen@helsinki.fi
  • Laiho, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: raija.laiho@luke.fi
  • Leppä, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: kersti.leppa@luke.fi
  • Launiainen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: samuli.launiainen@luke.fi
  • Hökkä, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Oulu Sähköposti: hannu.hokka@luke.fi
  • Nieminen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: mika.nieminen@luke.fi
  • Urzainki, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: inaki.urzainqui@luke.fi
  • Stenberg, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: leena.stenberg@luke.fi

Tutkimusseloste

artikkeli 5915, Tutkimusseloste
Mika Nieminen, Erkki Ahti, Harri Koivusalo, Tuija Mattsson, Sakari Sarkkola, Ari Laurén. (2010). Kunnostusojituksen vaikutus kiintoaine- ja ravinnehuuhtoumiin ojitetuilta soilta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli 5915. https://doi.org/10.14214/ma.5915
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Nieminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Ahti, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Koivusalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Mattsson, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Sarkkola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Laurén, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6838, Tutkimusseloste
Riitta Väänänen, Mika Nieminen, Martti Vuollekoski, Hannu Nousiainen, Tapani Sallantaus, Eeva-Stiina Tuittila, Hannu Ilvesniemi. (2008). Fosforin pidättyminen turvemaasuojavyöhykkeille metsävaluma-alueilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6838. https://doi.org/10.14214/ma.6838
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Väänänen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Nieminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Vuollekoski, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Nousiainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Sallantaus, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Tuittila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Ilvesniemi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6425, Tutkimusseloste
Mika Nieminen, Mikko Moilanen, Sirpa Piirainen. (2008). Tuhkalannoitteiden fosforin pidättyminen turpeeseen – miksi pidättyminen on tehokasta turpeen huonosta sitomiskyvystä huolimatta? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 1 artikkeli 6425. https://doi.org/10.14214/ma.6425
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Nieminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Moilanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Piirainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5733, Tutkimusseloste
Mika Nieminen, Erkki Ahti, Hannu Nousiainen, Samuli Joensuu, Martti Vuollekoski. Ojitusalueilta huuhtoutuvan eroosioaineksen pidättäminen pintavalutuskenttien avulla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 1 artikkeli 5733. https://doi.org/10.14214/ma.5733
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Nieminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Ahti, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Nousiainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Joensuu, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Vuollekoski, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

Suometsien kasvatus

artikkeli 6020, Tieteen tori|Suometsien kasvatus
Mika Nieminen, Erkki Ahti. Soiden metsätalouskäytön vesistövaikutukset. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli 6020. https://doi.org/10.14214/ma.6020
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Nieminen, Sähköposti: mika.nieminen@metla.fi (sähköposti)
  • Ahti, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

Metsätalouden vesistövaikutuksia

artikkeli 6884, Tieteen tori|Metsätalouden vesistövaikutuksia
Sakari Sarkkola, Hannu Hökkä, Risto Jalkanen, Harri Koivusalo, Mika Nieminen. (2013). Kunnostusojituskriteerit tarkentuvat – miten puusto ja ojasyvyys vaikuttavat ojitustarpeeseen? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli 6884. https://doi.org/10.14214/ma.6884
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Sarkkola, Sähköposti: sakari.sarkkola@metla.fi (sähköposti)
  • Hökkä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Jalkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Koivusalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Nieminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit