Viimeisin julkaistu artikkeli: 29.12.2022, id 10774 ja
pääkirjoitus id 10797

Artikkelit kirjoittajalta Katri Hamunen

Tutkimusartikkeli

artikkeli 10615, Tutkimusartikkeli
Katri Hamunen, Miina Jahkonen, Mikko Kurttila. (2022). Yhteistyömallit metsäpalvelu- ja luonnontuotealan yrityksissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10615. https://doi.org/10.14214/ma.10615
Original keywords: horisontaalinen yhteistyö; luonnonvara-ala; luottamus; mikroyritykset; vertikaalinen yhteistyö; yritysyhteistyö
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Metsistä saatavia luonnonvaroja liiketoiminnassaan hyödyntävien yritysten rooli on Suomessa merkittävä sekä maaseutualueiden elinvoimaisuuden että luonnonvarojen kestävän käytön kannalta. Etenkin pienillä yrityksillä keskinäinen yhteistyö ja kumppanuusverkostot ovat tärkeitä kannattavuutta ja innovointia mahdollistavia tekijöitä. Tässä tutkimuksessa kartoitetaan metsäpalvelu- ja luonnontuotealoilla toimivien yritysten yhteistyömalleja ja tunnistetaan yhteistyön syntyä ja yritysten yhteistyöstä saamia hyötyjä. Tutkimus auttaa tarkastelemaan sitä, miten yhteistyön kehittämisessä on onnistuttu ja mihin suuntaan kehitystyötä olisi jatkettava. Aineisto koostuu vuosina 2019–2020 tehtyjen Suomen metsäkeskuksen yritysasiakasneuvojien (n = 15), yrittäjien ja muiden yhteistyöstä vastuussa olevien toimijoiden haastatteluista (metsäpalveluala n = 17, luonnontuoteala n = 17). Löytyneitä yhteistyöesimerkkejä analysoitiin laadullisesti luokittelemalla esimerkit vertikaalisiin ja horisontaalisiin sekä luokittelemalla horisontaaliset esimerkit niiden intensiteetin mukaan. Vertikaalisella yhteistyöllä tarkoitetaan yhteistyötä tuotantoketjussa muilla tasoilla toimivien yritysten kanssa. Horisontaalinen yhteistyö kuvaa yhteistyötä samalla tuotantoketjun tasolla olevien toimijoiden kanssa. Vaikka tutkimuksessa pyrittiin löytämään etenkin horisontaalista yhteistyötä, monessa luonnontuotealalta löytyneessä esimerkissä tuotantoketjua ja verkostoa ollaan vasta rakentamassa, ja monet löytyneet yhteistyöesimerkit toimivat vertikaalisesti ja keskittyvät luonnontuotteen keruun organisointiin ja toimittamiseen tuotantoketjussa eteenpäin. Horisontaalisesta yhteistyöstä on luonnontuotealalla saatu hyötyä esimerkiksi kone- ja laiteinvestointeihin sekä jälleenmyyntiin. Metsäpalvelualalta löytyi horisontaalisia yhteistyöesimerkkejä, joissa on toteutunut alan aiemmissa kehittämishankkeissa kaavailtu projektiryhmämäisesti toimiva pura-ja-kokoa -malli, missä yhteistyötä tekevät yritykset valitsevat keskuudestaan kuhunkin urakkaan sopivimman kokoonpanon. Tulokset osoittavat, että kehittämisrenkaita intensiivisemmät horisontaalisen yhteistyön mallit, kuten yhdistykset, osuuskunnat, yhteiset tapahtumat, hankkeet ja tuotteet tuovat yrityksille näkyvyyttä, tasaisempaa työllisyyttä ja vertaistukea. Intensiivinen yhteistyö vaatii yrityksiltä keskinäistä luottamusta, tehokasta dialogia, säännöllisiä kokoontumisia ja yhteistä nimeä. Ulkopuoliset tahot, kuten Metsäkeskuksen yritysneuvojat, ovat merkittävässä roolissa saattamassa yrittäjiä yhteistyön alkuun, ja jatkossa tältä taholta tarvitaan taitoa tukea yhteistyön kehittymistä.

  • Hamunen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: katri.hamunen@luke.fi (sähköposti)
  • Jahkonen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Joensuu Sähköposti: miina.jahkonen@ely-keskus.fi
  • Kurttila, Luonnonvarakeskus (Luke), Palveluryhmät, Joensuu ORCID https://orcid.org/0000-0001-5290-4771 Sähköposti: mikko.kurttila@luke.fi
artikkeli 10578, Tutkimusartikkeli
Harri Hänninen, Katri Hamunen, Esa-Jussi Viitala, Mikko Kurttila. (2021). Metsätalouden määräaikainen ympäristötuki: mitä tapahtuu sopimusten päätyttyä? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10578. https://doi.org/10.14214/ma.10578
Original keywords: METSO-ohjelma; metsälaki; monimuotoisuus; kyselytutkimus; metsänkäyttöilmoitus; rekisteritutkimus; erityisen tärkeä elinympäristö; kestävän metsätalouden rahoituslaki; yksityis­metsänomistajat
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Määräaikaisia kymmenen vuoden metsätalouden ympäristötukisopimuksia on tehty vuodesta 2004. Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiskeinojen vaikuttavuutta ja kehitystyötä ajatellen on tärkeää tietää, kuinka suuri osuus erääntyneistä sopimuksista on jäänyt uusimatta sekä mistä syystä ja mitä sopimusalueilla on sen jälkeen tapahtunut. Ajanjaksolla 2004–2014, osin sen jälkeenkin, ympäristötuen myöntämisen ehdot sekä valtion määrärahat ovat muuttuneet. Tutkimuksessa selvitettiin uusimattomien ympäristötukisopimusten määrää, metsänomistajien näkemystä siihen, miksei sopimusta ole uusittu, metsänomistajien tyytyväisyyttä ratkaisuun, uusimattomien sopimuskohteiden luonnetta sekä niillä tehtyjä ja suunniteltuja toimenpiteitä. Tutkimus perustuu Suomen metsäkeskuksen tietojärjestelmän aineistoihin sekä sähköposti- ja puhelinkyselyyn metsän­omistajille, joiden sopimus oli tehty vuosina 2004–2008 ja jota ei ollut uusittu helmikuuhun 2020 mennessä. Kyselyyn vastasi 421 metsänomistajaa (vastausprosentti 47). Rekisteritulosten mukaan 46 prosenttia erääntyneistä sopimuksista ja 30 prosenttia niiden pinta-alasta oli jäänyt uusimatta. Kyselytulosten mukaan suurin osa uusimatta jääneiden sopimusten kohteista oli pienvesiä ja niiden lähiympäristöjä (42 %), vähäpuustoisia ja niukkaravinteisia soita (28 %), kallioita, kivikoita tai louhikoita (24 %) tai lehtoja ja reheviä lehtolaikkuja (17 %). Metsänomistajien mukaan keskeisin syy (46 %) sopimusten uusimattomuudelle oli, ettei kohde enää täyttänyt ympäristötuen muuttuneita ehtoja ja kriteereitä. Reilu kolmannes koki, että sopi­muksen uusiminen oli jäänyt jostakin syystä hoitamatta. Viidesosa metsänomistajista ei halunnut uutta sopimusta. Tyytymättömimpiä olivat sopimuksen tilasta epätietoisiksi jääneet ja ne, jotka joutuvat jatkossa rajaamaan aiemmin tukea saaneen kohteen käsittelyjen ulkopuolelle korvauksetta. Noin kuudelle prosentille ilman sopimusta jääneistä ympäristötukialueista oli tehty hakkuita 2,5–6,5 vuotta sopimuksen päättymisen jälkeen, ja metsänomistajista joka viides suunnitteli näille kohteille hakkuita kymmenen seuraavan vuoden aikana. Jatkossa on tärkeää suunnata resursseja metsänomistajille suunnatun viestinnän selkeyteen ja toimintaohjeisiin sopimusten päättyessä.

  • Hänninen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki ORCID https://orcid.org/0000-0003-2394-1383 Sähköposti: harri.hanninen@outlook.com (sähköposti)
  • Hamunen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu ORCID https://orcid.org/0000-0003-2188-782X Sähköposti: katri.hamunen@luke.fi
  • Viitala, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: esa-jussi.viitala@luke.fi
  • Kurttila, Luonnonvarakeskus (Luke), Palveluryhmät, Joensuu Sähköposti: mikko.kurttila@luke.fi

Tutkimusseloste

artikkeli 10692, Tutkimusseloste
Markus Melin, Tiina Ylioja, Leena Aarnio, Katri Hamunen, Seppo Nevalainen, Antti Pouttu, Heli Viiri. (2022). Ytimennävertäjien lisääntyminen metsässä varastoiduissa mäntypinoissa sekä tästä aiheutuva seurannaistuhojen riski pinoja ympäröiville metsille. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10692. https://doi.org/10.14214/ma.10692
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Melin, Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: markus.melin@luke.fi (sähköposti)
  • Ylioja, Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: tiina.ylioja@luke.fi
  • Aarnio, Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: leena.aarnio@luke.fi
  • Hamunen, Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: katri.hamunen@luke.fi
  • Nevalainen, Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: seppo.nevalainen@gmail.com
  • Pouttu, Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: antti.pouttu@kolumbus.fi
  • Viiri, Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Joensuu; UPM-Kymmene Oyj, Tampere Sähköposti: heli.viiri@upm.com
artikkeli 10473, Tutkimusseloste
Paula Jylhä, Pasi Rikkonen, Katri Hamunen. (2020). Pienet metsäkoneyritykset kuilun partaalla, suuret kasvu-uralla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli 10473. https://doi.org/10.14214/ma.10473
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Jylhä, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Kokkola Sähköposti: paula.jylha@luke.fi (sähköposti)
  • Rikkonen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Mikkeli Sähköposti: pasi.rikkonen@luke.fi
  • Hamunen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: katri.hamunen@luke.fi
artikkeli 6308, Tutkimusseloste
Katri Hamunen, Outi Virkkula, Teppo Hujala, Juha Hiedanpää, Mikko Kurttila. (2015). Metsänomistajien vapaamuotoisen vuorovaikutuksen ja vertaisoppimisen edistäminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2015 numero 1 artikkeli 6308. https://doi.org/10.14214/ma.6308
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Hamunen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Virkkula, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Hujala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Hiedanpää, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kurttila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit