Viimeisin julkaistu artikkeli: 29.12.2022, id 10774 ja
pääkirjoitus id 10797

Artikkelit kirjoittajalta Heli Viiri

Tutkimusartikkeli

artikkeli 6025, Tutkimusartikkeli
Kari T. Korhonen, Antti Ihalainen, Heli Viiri, Juha Heikkinen, Helena M. Henttonen, Juha-Pekka Hotanen, Helena Mäkelä, Seppo Nevalainen, Juho Pitkänen. (2013). Suomen metsät 2004–2008 ja niiden kehitys 1921–2008. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 3 artikkeli 6025. https://doi.org/10.14214/ma.6025
Original keywords: Valtakunnan metsien inventointi; metsävarat; metsien kasvu; metsien monimuotoisuus; metsänhoidollinen tila; maaluokat; kasvupaikat
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tässä julkaisusssa esitetään valtakunnan metsien 10. inventointiin (VMI10) perustuvat tiedot Suomen metsävaroista ja metsien tilasta. Maastotiedot on kerätty vuosina 1996–2004. Tulokset esitetään metsäkeskusalueittain, osa tuloksista myös puuntuotannon rajoitusten ja metsänomistajaryhmän mukaan jaoteltuna. Metsien kehitystä tarkastellaan vertailemalla tuloksia aiempien inventointien tuloksiin 1920-luvun alun VMI1:stä lähtien. Julkaisussa esitetään myös VMI10:ssä käytetyt mittaus- ja laskentamenetelmät. Suomen metsien puumäärä on jatkanut lisäystään. Puuston kokonaistilavuus on 2,2 miljardia kuutiometriä, kun 1920-luvun alussa nykyisen Suomen puuston määrä oli 1,4 miljardia kuutiometriä. Puuston vuotuinen kasvu oli inventointia edeltäneillä 5 vuoden mittausjaksoilla lähes 100 miljoonaa kuutiometriä. Suomen metsissä nuorien metsien osuus on suuri, mikä selittää puumäärän lisäystä ja puuston lisääntyvää kasvua. Soiden ojitus on lisännyt metsämaan alaa noin 1,5 miljoonaa hehtaaria, mikä myös selittää puuston määrän ja kasvun lisäystä. Edelliseen inventointiin verrattuna metsämaan ala on kuitenkin pienentynyt maanrakennustoiminnan vaikutuksesta. Metsien terveydentila on hyvä, vakavia tuhoja havaittiin inventoinnissa vain noin 4 %:lla metsä maan alasta. Metsähoidollinen tila on tyydyttävä – 73 % puuntuotannon metsämaan metsistä on metsänhoidolliselta tilataan hyviä tai tyydyttäviä. Nuorissa metsissä on kuitenkin aiempaa enemmän kiireelliä taimikonhoito- ja ensiharvennustarpeita. Metsä-, kitu- ja joutomaan alasta noin 2 %:lla on arvokkaita biotooppeja, jotka VMI:n maasto arvion mukaan todennäköisesti täyttävät metsälain 10 pykälän kriteerit lukuun alueellista yleisyyttä, johon VMI:n arvioinnissa ei ole otettu kantaa. Arvokkaat elinympäristöt on otettu hyvin huomioon metsien käsittelyssä. Lahopuuston määrä on edelliseen inventointiin verrattuna lisääntynyt Etelä-Suomessa, mutta näyttäisi hieman pienentyneen Pohjois-Suomessa.

  • Korhonen, Sähköposti: kari.t.korhonen@metla.fi (sähköposti)
  • Ihalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Viiri, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Heikkinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Henttonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Hotanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Mäkelä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Nevalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Pitkänen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Katsaus

Uudet metsätuhoriskit muuttuvassa ilmastossa

artikkeli 10729, Katsaus|Uudet metsätuhoriskit muuttuvassa ilmastossa
Matti Koivula, Hanna Koivula, Markus Melin, Heikki Nuorteva, Liisa Vihervuori, Tiina Ylioja, Heli Viiri, Sannakajsa Velmala. (2022). Kotimaisia valtapuulajeja uhkaavat vieraslajihyönteiset – pronssijalosoukko, siperianmäntykehrääjä ja taigamonikirjaaja. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10729. https://doi.org/10.14214/ma.10729
Original keywords: Agrilus anxius; Dendrolimus sibiricus; Dendrolimus superans; karanteenituhooja; Polygraphus proximus; tulokaslaji; vieraslaji
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Ilmastonmuutos edesauttaa useiden hyönteislajien leviämistä alueille, joiden ympäristöolosuhteet eivät ole aiemmin olleet niille tarpeeksi suotuisat. Tällaisia luontaisesti, omin voimin levinneitä tulokaslajeja tavataan Suomessakin. Suurin osa niistä on harmittomia, mutta osa on haitallisia maa- ja metsätaloudelle. Tulokaslajeja potentiaalisesti vaarallisempi ryhmä ovat vieraslajit; ihmisten ja kansainvälisen kaupan mukana leviävät lajit. Uudella alueella vieraslajilta puuttuvat juuri siihen erikoistuneet luontaiset viholliset, kuten loiset ja saalistajat, sekä monet muut kannan kasvua rajoittavat tekijät. Lisäksi uuden alueen eliölajeilla ei välttämättä ole vastuskykyä tai puolustusmekanismeja uutta tuholaista kohtaan. Tällöin vieraslaji voi aiheuttaa merkittävää tuhoa, ja tällaisia esimerkkejä on maailmalta useita. Tässä artikkelissa esittelemme kolme Suomen metsätalouden kannalta mahdollisesti erittäin haitallista vieraslajia: Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva koivun tuholainen pronssijalosoukko (Agrilus anxius LeConte), mäntyjä ja lehtikuusia uhkaava kehrääjälaji siperian­mäntykehrääjä (Dendrolimus sibiricus Chetverikov) sekä useille puulajeille jo sopeutunut, Venäjällä leviävä kaarnakuoriainen taigamonikirjaaja (Polygraphus proximus Blandford). Käymme näiden lajien osalta läpi niiden biologian ja ekologian sisältäen isäntäpuut, loiset ja saalistajat, tuhohistorian sekä kotiseudullaan että vieraslajina, näiden hyönteisten todennäköiset leviämisreitit Suomeen sekä vaikutukset, jos lajit tänne leviäisivät.

  • Koivula, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: matti.koivula@luke.fi (sähköposti)
  • Koivula, CSC – Tieteen Tietotekniikan Keskus, Espoo Sähköposti: hanna.koivula@csc.fi
  • Melin, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Joensuu Sähköposti: markus.melin@luke.fi
  • Nuorteva, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: heikki.nuorteva@luke.fi
  • Vihervuori, Ruokavirasto, Kasvinterveysyksikkö, Helsinki Sähköposti: liisa.vihervuori@ruokavirasto.fi
  • Ylioja, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: tiina.ylioja@luke.fi
  • Viiri, UPM Metsä, Tampere Sähköposti: heli.viiri@upm.com
  • Velmala, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: sannakajsa.velmala@luke.fi

Tiedonanto

artikkeli 6224, Tiedonanto
Heli Viiri. (2014). Rauduskoivu ja kenttäkerroksen kasvit tukkimiehentäin ravintona. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 3 artikkeli 6224. https://doi.org/10.14214/ma.6224
Original keywords: rauduskoivu; ravinnonvalinta; tukkimiehentäi; taimituhot
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Rauduskoivun ja kenttäkerroksessa esiintyvien kasvien kelpaavuutta tukkimiehentäin (Hylobius abietis) ravintona tutkittiin syöttökokein. Rauduskoivun syöttökokeessa 1-vuotiaat taimet leikattiin tyveltä 10 cm:n pituisiksi kapuloiksi, joita tarjottiin tukkimiehentäille yksittäin petrimaljoilla. Kaikkiaan 30 kärsäkkään annettiin ruokailla kapuloilla 7 vuorokauden ajan. Yhden, kolmen ja seitsemän syöntivuorokauden kuluttua syöntilaikut kopioitiin tussilla muovikalvoille. Syöntilaikut kuvattiin digitaalisella kameralla ja niiden yhteispinta-ala laskettiin. Kaikki tukkimiehentäit yhtä kokeen alussa kuollutta yksilöä lukuun ottamatta söivät runsaasti rauduskoivua. Kokeen loppuun mennessä tukkimiehentäit olivat syöneet keskimäärin 1 104 mm2 rauduskoivun kuorta, mikä oli 81 % taimikapuloiden kokonaiskuoripinta-alasta. Tukkimiehentäi on siten potentiaalinen taimituhojen aiheuttaja rauduskoivulla. Maastohavainnot metsänuudistamisalueilta tukevat tätä tulosta. Lisäksi tarkkailtiin syöttökoehäkeissä uudistusalalta siirrettyjen kasvien kelpaavuutta tukkimiehentäin ravintona. Erityisen runsaasti syöntivioitusjälkiä löydettiin suopursun, kanervan ja mustikan varsista, puolukan varsista ja lehdistä sekä pihlajan rungolta.

  • Viiri, Sähköposti: heli.viiri@metla.fi (sähköposti)

Tieteen tori

artikkeli 10522, Tieteen tori
Markus Melin, Tero Laakso, Leena Kärkkäinen, Tuula Packalen, Heli Viiri. (2021). Kirjanpainajatuhot, suojelualueet ja aluevaraukset – lainsäädäntö ja mahdolliset ongelmakohdat tuhojen levitessä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10522. https://doi.org/10.14214/ma.10522
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Melin, Luonnonvarakeskus, Yliopistokatu 6 B, 80100 Joensuu Sähköposti: markus.melin@luke.fi (sähköposti)
  • Laakso, Itä-Suomen yliopisto, Oikeustieteiden laitos, PL 111, 80101 Joensuu Sähköposti: tero.laakso@uef.fi
  • Kärkkäinen, Luonnonvarakeskus, Yliopistokatu 6 B, 80100 Joensuu Sähköposti: leena.karkkainen@luke.fi
  • Packalen, Luonnonvarakeskus, Yliopistokatu 6 B, 80100 Joensuu; Nykyinen osoite: Maa- ja metsätalousministeriö, Hallituskatu 3, 00023 Valtioneuvosto Sähköposti: tuula.packalen@mmm.fi
  • Viiri, Luonnonvarakeskus, Yliopistokatu 6 B, 80100 Joensuu; Nykyinen osoite: UPM-Kymmene Oyj, UPM Metsä, Åkerlundinkatu 11 B, 33100 Tampere Sähköposti: heli.viiri@upm.com
artikkeli 10366, Tieteen tori
Matleena Kniivilä, Jarkko Hantula, Juha-Pekka Hotanen, Jari Hynynen, Harri Hänninen, Kari T. Korhonen, Jussi Leppänen, Markus Melin, Antti Mutanen, Kalle Määttä, Juha Siitonen, Heli Viiri, Esa-Jussi Viitala, Jari Viitanen. (2020). Metsälain ja metsätuholain muutosten vaikutukset arvioitiin – vaikutukset näkyvät vasta osin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli 10366. https://doi.org/10.14214/ma.10366
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kniivilä, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: matleena.kniivila@luke.fi (sähköposti)
  • Hantula, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: jarkko.hantula@luke.fi
  • Hotanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Joensuu Sähköposti: juha-pekka.hotanen@luke.fi
  • Hynynen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: jari.hynynen@luke.fi
  • Hänninen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: harri.hanninen@luke.fi
  • Korhonen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: kari.t.korhonen@luke.fi
  • Leppänen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: jussi.leppanen@luke.fi
  • Melin, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: markus.melin@luke.fi
  • Mutanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: antti.mutanen@luke.fi
  • Määttä, Sähköposti: kalleet.maatta@gmail.com
  • Siitonen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: juha.siitonen@luke.fi
  • Viiri, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Joensuu Sähköposti: heli.viiri@gmail.com
  • Viitala, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: esa-jussi.viitala@luke.fi
  • Viitanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: jari.viitanen@luke.fi
artikkeli 10200, Tieteen tori
Heli Viiri, Jari Viitanen, Antti Mutanen, Jussi Leppänen. (2019). Metsätuhot vaikuttavat Euroopan puumarkkinoihin – Suomessa vaikutukset toistaiseksi vähäisiä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2019 artikkeli 10200. https://doi.org/10.14214/ma.10200
English title: Metsätuhot vaikuttavat Euroopan puumarkkinoihin – Suomessa vaikutukset toistaiseksi vähäisiä.
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Viiri, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Joensuu ORCID https://orcid.org/0000-0003-3952-9481 Sähköposti: heli.viiri@luke.fi (sähköposti)
  • Viitanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: jari.viitanen@luke.fi
  • Mutanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: antti.mutanen@luke.fi
  • Leppänen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: jussi.leppanen@luke.fi
artikkeli 6559, Tieteen tori
Heli Viiri, Arto Ahola, Antti Ihalainen, Kari T. Korhonen, Eero Muinonen, Heikki Parikka, Juho Pitkänen. (2011). Kesän 2010 myrskytuhot ja niistä seuraava hyönteistuhoriski. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 3 artikkeli 6559. https://doi.org/10.14214/ma.6559
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Viiri, Sähköposti: heli.viiri@metla.fi (sähköposti)
  • Ahola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Ihalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Korhonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Muinonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Parikka, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Pitkänen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tutkimusseloste

artikkeli 10692, Tutkimusseloste
Markus Melin, Tiina Ylioja, Leena Aarnio, Katri Hamunen, Seppo Nevalainen, Antti Pouttu, Heli Viiri. (2022). Ytimennävertäjien lisääntyminen metsässä varastoiduissa mäntypinoissa sekä tästä aiheutuva seurannaistuhojen riski pinoja ympäröiville metsille. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10692. https://doi.org/10.14214/ma.10692
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Melin, Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: markus.melin@luke.fi (sähköposti)
  • Ylioja, Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: tiina.ylioja@luke.fi
  • Aarnio, Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: leena.aarnio@luke.fi
  • Hamunen, Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: katri.hamunen@luke.fi
  • Nevalainen, Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: seppo.nevalainen@gmail.com
  • Pouttu, Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: antti.pouttu@kolumbus.fi
  • Viiri, Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Joensuu; UPM-Kymmene Oyj, Tampere Sähköposti: heli.viiri@upm.com
artikkeli 10629, Tutkimusseloste
Jaana Luoranen, Heli Viiri. (2021). Istutuksen onnistumisessa eroja turvemaiden ja kivennäismaiden välillä: tukkimiehentäin tuhot ja pintakasvillisuuskilpailu selittävät eroja. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10629. https://doi.org/10.14214/ma.10629
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Luoranen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Suonenjoki Sähköposti: jaana.luoranen@luke.fi (sähköposti)
  • Viiri, UPM Metsä, Tampere ORCID https://orcid.org/0000-0003-3952-9481 Sähköposti: heli.viiri@upm.com
artikkeli 10311, Tutkimusseloste
Markus Melin, Heli Viiri, Olli-Pekka Tikkanen, Riku Elfving, Seppo Neuvonen. (2020). Havununnan esiintyminen ja runsaus Suomessa – vuonna 2019 toteutettuun feromoniseurantaan perustuen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli 10311. https://doi.org/10.14214/ma.10311
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Melin, Luonnonvarakeskus, Yliopistokatu 6b, 80100 Joensuu Sähköposti: markus.melin@luke.fi (sähköposti)
  • Viiri, Luonnonvarakeskus, Yliopistokatu 6b, 80100 Joensuu; UPM-Kymmene Oyj, UPM Forest, Åkerlundinkatu 11 B, 33100 Tampere Sähköposti: heli.viiri@upm.com
  • Tikkanen, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Yliopistokatu 6, 80100 Joensuu Sähköposti: olli-pekka.tikkanen@uef.fi
  • Elfving, Luonnonvarakeskus, Yliopistokatu 6b, 80100 Joensuu; Oulun yliopisto, Biologian laitos, Pentti Kaiteran katu 1, 90014 Oulu Sähköposti: riku.elfving@gmail.com
  • Neuvonen, Turun yliopisto, Biodiversiteettiyksikkö, Kevon tutkimuslaitos, 20014 Turku Sähköposti: seppo.neuvonen@utu.fi
artikkeli 6752, Tutkimusseloste
Jaana Luoranen, Heli Viiri. (2012). Maanmuokkaus vähentää tukkimiehentäin syöntiriskiä sekä kivennäismailla että turvemailla vuosi istutuksen jälkeen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2012 numero 3 artikkeli 6752. https://doi.org/10.14214/ma.6752
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Luoranen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Viiri, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Metsävarat

artikkeli 6943, Metsävarat
Kari T. Korhonen, Antti Ihalainen, Jari Miina, Timo Saksa, Heli Viiri. (2011). Metsänuudistamisen tila Suomessa VMI10:n aineistojen perusteella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli 6943. https://doi.org/10.14214/ma.6943
Original keywords: Valtakunnan metsien inventointi; taimikonhoito; metsänuudistaminen; taimituhot; taimikoiden laatu
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Julkaisussa tarkastellaan metsänuudistamisen tilaa Suomessa valtakunnan metsien 10. inventoinnin (VMI10) vuosien 2004–2008 mittausaineistoihin perustuen. Tulosten mukaan metsänuudistamisessa ollaan siirtymässä hyvästä metsänhoidosta tyydyttävään metsänhoitoon, koska laadultaan hyvien taimikoiden osuus on pienentynyt VMI9:n 39 %:sta 30 %:iin ja vastaavasti tyydyttävien ja välttävien osuus on kasvanut 56 %:sta 65 %:iin. Vajaatuottoisten taimikoiden osuus (5 %) ei ole muuttunut. Avohakkuualat viljellään melko tunnollisesti, mutta uudistamisen ripeydessä on parannettavaa. Koko maassa 3-vuotiaista avohakkuualoista on viljelemättä 25 % ja 5-vuotiaista 12 %. Etelä-Suomessa huomattava osa (9 %) alle 10-vuotiaista kuusen istutustaimikoista on perustettu ilman maanmuokkausta, vaikka muokatuilla, erityisesti mätästetyillä, uudistusaloilla kuusen istutustulos on selvästi parempi. Luontaisesti syntyneissä taimikoissa epätasaisuus tai harvuus on useammassa kuin joka toisessa taimikossa syynä alentuneeseen laatuun. Viljelytaimikoissa yleisin laadun alennuksen syy on tuhot (26 % viljelytaimikoista). Yleisin taimikkotuho on hirvituhot, joita on 741 000 hehtaarilla, mikä on 19 % koko maan taimikoista. Männyn taimikoissa hirvituhoja esiintyy 557 000 hehtaarilla (24 % männyn taimikoista), joista vakavia tai täydellisiä hirvituhoja on 61 000 ha (3 % männyn taimikoista). Hoitamattomuus on laadun alennuksen syynä 420 000 hehtaarilla eli 11 %:lla koko maan taimikoista. Koko maassa myöhässä olevaa taimikonhoitotarvetta on pienissä taimikoissa 55 000 ha, varttuneissa taimikoissa 250 000 ha ja nuorissa kasvatusmetsissä 388 000 ha. Inventointia edeltäneellä 10-vuotiskaudella taimikonhoitoa on tehty keskimäärin 164 000 ha vuodessa. Seuraavan 10-vuotiskauden aikana hoitotarve on yli 200 000 ha vuodessa, mikä edellyttää taimikonhoidon tuntuvaa lisäämistä nykyisestään.

  • Korhonen, Sähköposti: kari.t.korhonen@metla.fi (sähköposti)
  • Ihalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Miina, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Saksa, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Viiri, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

Hyönteis- ja eläintuhot metsissä

artikkeli 6502, Tieteen tori|Hyönteis- ja eläintuhot metsissä
Heli Viiri, Maarit Kytö. Tukkimiehentäituhot ja niiden torjunta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 2 artikkeli 6502. https://doi.org/10.14214/ma.6502
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Viiri, Sähköposti: heli.viiri@metla.fi (sähköposti)
  • Kytö, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

Hirvi metsässä

artikkeli 6704, Tieteen tori|Hirvi metsässä
Heli Viiri. (2007). Syökö hirvi metsänuudistamisen monimuotoisuuden? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 2 artikkeli 6704. https://doi.org/10.14214/ma.6704
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Viiri, Sähköposti: heli.viiri@metla.fi (sähköposti)

Tieteen tori

Metsien terveys nyt ja tulevaisuudessa

artikkeli 10505, Tieteen tori|Metsien terveys nyt ja tulevaisuudessa
Heli Viiri. (2020). Parantaako vai heikentääkö metsänhoito metsien kestävyyttä metsätuhoja vastaan? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli 10505. https://doi.org/10.14214/ma.10505
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit