Marileena Mäkelä, Panu Halme. (2025). Luonnon monimuotoisuudesta raportointi metsäteollisuudessa – faktoja, arvoja ja toimenpiteitä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2025 artikkeli 23011. https://doi.org/10.14214/ma.23011

Original keywords: biodiversiteetti; luontokato; metsäkato; metsäyritykset; vastuullisuusraportointi

Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Metsäluonnon monimuotoisuus vähenee maailmanlaajuisesti. Syinä ovat pääosin metsäkato ja luonnontilaisten metsien muuttaminen eri tavoin käsitellyiksi talousmetsiksi. Metsäteollisuus on metsien monimuotoisuuskadon säätelyssä merkittävässä roolissa. Yksi tapa yrityksille kuvata työtään luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi on raportointi vastuullisuusraporteissa. Luonnon monimuotoisuuden käsittelyä vastuullisuusraporteissa on tutkittu vain vähän. Suomessa metsäteollisuusyritykset olivat ensimmäisten yritysten joukossa julkaistessaan tällaisia raportteja 1990-luvulla. Me tutkimme, miten luonnon monimuotoisuuden suojelusta raportoidaan suomalaisten metsäteollisuusyritysten vastuullisuusraporteissa vuosien 1998–2021 aikana. Työmme aineistona on kolmen suomalaisen metsäteollisuusyrityksen (Stora Enso, UPM ja Metsä Board) vastuullisuusraportit vuosilta 1998–2021. Tutkimusmenetelmänämme on laadullinen sisällönanalyysi. Tuloksemme osoittavat, että yritykset raportoivat luonnon monimuotoisuudesta vuodesta 1998 lähtien, vaikkakin raportoinnissa on ollut vaihtelua eri vuosina ja eri yritysten välillä. Sisällöllisesti yritykset raportoivat seitsemästä teemasta, jotka ovat sanasto, GRI- (Global Reporting Initiative) ja SDG- (Sustainable Development Goals) raportointi, riskit, tavoitteet, faktat, arvot sekä toimenpiteet ja toimijuus. Tutkimuksemme osoittaa, että vaikka yritykset raportoivat paljon käytännön toimista luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, raportoinnissa korostuu myös arvopuhe. Havaitsimme myös, että luonnon monimuotoisuudesta raportoinnissa on varsin positiivinen sävy.

Mäkelä, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, Jyväskylä; Jyväskylän yliopisto, JYU.Wisdom Resurssiviisausyhteisö, Jyväskylä https://orcid.org/0000-0003-1098-9185 Sähköposti: marileena.t.makela@jyu.fi
Halme, Jyväskylän yliopisto, JYU.Wisdom Resurssiviisausyhteisö, Jyväskylä; Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylä https://orcid.org/0000-0002-1751-5858 Sähköposti: panu.halme@jyu.fi

artikkeli 10761, Tutkimusartikkeli

Annika Kangas, Sari Pynnönen, Raisa Mäkipää, Atte Komonen, Panu Halme. (2022). Metsien käytön kestävyysmuutoksen mittaamisen periaatteista. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10761. https://doi.org/10.14214/ma.10761

Original keywords: ympäristövaikutukset; kestävyyskriteeri; kestävyysindikaattori; kestävyysmuutos; puuntuotannon kestävyys

Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Suomalaisen metsäpolitiikan keskeinen päämäärä on jo yli sadan vuoden ajan ollut puuntuotannollinen kestävyys, mutta metsätalouden kestävyyden tarkastelu on laajentunut yhteiskunnallisten tarpeiden ja arvostusten muuttumisen myötä. Nykyisin metsäpolitiikan tavoitteeksi mainitaan usein kokonaiskestävyys, joka on kuitenkin kestävyyden osa-alueiden välisten subjektiivisten, kullekin arvioijalle yksilöllisten vaihtosuhteiden takia mahdotonta saavuttaa. Tässä tutkimuksessa määrittelimme tutkijatyönä laatuvaatimukset kestävyyskeskustelussa käytettäville kriteereille. Tarvitaan kattava ja operatiivinen kriteeristö, jolla kestävyysmuutoksia voidaan objektiivisesti seurata. Kattavuus tarkoittaa, että kaikki sovellustilanteen kannalta merkittävät seikat on huomioitu. Toisaalta kaikilla kriteereillä tulee olla selkeä yhteys sovellustilanteeseen. Operatiivisuus taas tarkoittaa, että metsien käytön seurantaan ja tulevaisuuden suunnitteluun käytettävät kriteerit ovat tulkittavissa, mitattavissa, ja että ne pystyvät erottelemaan metsien käytön muutoksia. Tulevaisuuden suunnittelun näkökulmasta kriteereiden kehittyminen erilaisilla metsien käsittelyvaihtoehdoilla pitäisi olla ennustettavissa. Keräsimme työryhmissä ajatuksia metsien käytön kestävyyden kriteereiksi ja indikaattoreiksi, ja työstimme niistä keskusteltavaksi ehdotuksen kestävyysmuutoksen mittaamisesta peilaamalla työryhmissä ehdotettuja kriteerejä ja indikaattoreita asetettuihin laatuvaatimuksiin. Koimme perinteiset ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ryhmät liian yleisiksi operatiiviseen käyttöön, ja sen vuoksi jaoimme kriteerit kuuteen ryhmään: vesistön tila, luonnon tila, ilmaston tila, talous, hyvinvointi ja hyväksyttävyys. Useille tarkastelluille kriteereille emme löytäneet suoraa yhteyttä metsien käyttöä koskevaan päätöksentekoon. Monet tarkastelluista taloudellisista ja hyvinvointia kuvaavista kriteereistä soveltuvat paremmin esimerkiksi metsäteollisuuden investointeja ja toimintaa koskevaan päätöksentekoon tai maankäytön ja kaavoituksen päätöksentekoon kuin metsien käsittelyä koskevaan päätöksentekoon. Hyväksyttävyyttä koskevat kriteerit puolestaan soveltuvat esimerkiksi lakeja, sertifiointikriteereitä tai ohjeita koskevaan päätöksentekoon. Taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys ilmenevät siten usein eri päätöksentekotasoilla kuin ekologinen tai puuntuotannollinen, ja tämä näkyy kriteereiden määrässä ja laadussa.

Kangas, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu https://orcid.org/0000-0002-8637-5668 Sähköposti: annika.kangas@luke.fi
Pynnönen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki https://orcid.org/0000-0001-5427-8209 Sähköposti: sari.pynnonen@luke.fi
Mäkipää, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki https://orcid.org/0000-0003-3146-4425 Sähköposti: raisa.makipaa@luke.fi
Komonen, Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylä; Jyväskylän yliopisto, Resurssiviisausyhteisö, Jyväskylä https://orcid.org/0000-0003-4764-2556 Sähköposti: atte.komonen@jyu.fi
Halme, Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylä; Jyväskylän yliopisto, Resurssiviisausyhteisö, Jyväskylä https://orcid.org/0000-0002-1751-5858 Sähköposti: panu.halme@jyu.fi

Tieteen tori

artikkeli 10649, Tieteen tori

Ninni Mikkonen, Niko Leikola, Panu Halme, Joona Lehtomäki. (2021). Suomen metsät tarvitsevat toimivia monimuotoisuuskarttoja ja menetelmät päivityksiä – Vastine Kankaalle ja Mehtätalolle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10649. https://doi.org/10.14214/ma.10649

Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Mikkonen, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Biodiversiteettikeskus / Suojelualueverkostot, Helsinki https://orcid.org/0000-0002-0153-5619 Sähköposti: ninni.mikkonen@syke.fi
Leikola, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Biodiversiteettikeskus / Suojelualueverkostot, Helsinki Sähköposti: niko.leikola@syke.fi
Halme, Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylä https://orcid.org/0000-0002-1751-5858 Sähköposti: panu.halme@jyu.fi
Lehtomäki, https://orcid.org/0000-0002-7891-0843 Sähköposti: joona.lehtomaki@gmail.com

artikkeli 10382, Tieteen tori

Anna Oldén, Hennariikka Mäenpää, Maiju Peura, Janne S. Kotiaho, Mikko Mönkkönen, Panu Halme. (2020). Puronvarsimetsien suojavyöhykkeiden vaikutus kasvi- ja kääpälajistoon, pienilmastoon ja tuulenkaatoihin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli 10382. https://doi.org/10.14214/ma.10382

Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Oldén, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä; JYU Wisdom -resurssiviisausyhteisö, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä Sähköposti: anna.m.olden@jyu.fi
Mäenpää, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä Sähköposti: hennariikka.h.maenpaa@student.jyu.fi
Peura, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä; JYU Wisdom -resurssiviisausyhteisö, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä Sähköposti: maiju.h.peura@jyu.fi
Kotiaho, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä; JYU Wisdom -resurssiviisausyhteisö, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä Sähköposti: janne.kotiaho@jyu.fi
Mönkkönen, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä; JYU Wisdom -resurssiviisausyhteisö, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä Sähköposti: mikko.monkkonen@jyu.fi
Halme, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä; JYU Wisdom -resurssiviisausyhteisö, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä Sähköposti: panu.halme@jyu.fi

artikkeli 6987, Tieteen tori

Saija Kuusela, Susanna Anttila, Panu Halme, Aino Juslén. (2017). Tutkimus tehostaa suojelutoimia: yhteenveto Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelman vaikuttavuudesta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017 artikkeli 6987. https://doi.org/10.14214/ma.6987

Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Kuusela, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Luontoympäristökeskus/Ekosysteemipalvelut, Helsinki Sähköposti: saija.kuusela@ymparisto.fi
Anttila, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Luontoympäristökeskus/Ekosysteemipalvelut, Helsinki Sähköposti: susanna.anttila@ymparisto.fi
Halme, Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylä Sähköposti: panu.halme@jyu.fi
Juslén, Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Eläintieteen yksikkö, Helsinki Sähköposti: aino.juslen@helsinki.fi

Tutkimusseloste

artikkeli 6656, Tutkimusseloste

Atte Komonen, Panu Halme, Mari Jäntti, Tuuli Koskela, Janne S. Kotiaho, Tero Toivanen. (2014). Kääpien kannalta ennallistamalla tuotettu lahopuu ei täysin vastaa luontaista lahopuuta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 1 artikkeli 6656. https://doi.org/10.14214/ma.6656

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Komonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Halme, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Jäntti, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Koskela, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Kotiaho, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Toivanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 5749, Tutkimusseloste

Sini Eräjää, Panu Halme, Janne S. Kotiaho, Anni Markkanen, Tero Toivanen. (2010). Lahopuun määrä ja laatu energiapuun korjuualoilla ja tavanomaisilla avohakkuualoilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli 5749. https://doi.org/10.14214/ma.5749

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Eräjää, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Halme, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Kotiaho, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Markkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Toivanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Puheenvuoro

artikkeli 10686, Puheenvuoro

Panu Halme, Annika Kangas, Jonna Kangasoja, Atte Komonen, Emma Luoma, Raisa Mäkipää, Sari Pynnönen. (2022). Metsien kestävyysmuutosten tunnistamiseen tarvitaan yhteiset mittarit. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10686. https://doi.org/10.14214/ma.10686

Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Halme, Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylä; Jyväskylän yliopisto, Resurssiviisausyhteisö, Jyväskylä Sähköposti: panu.halme@jyu.fi
Kangas, Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: annika.kangas@luke.fi
Kangasoja, Akordi Oy, Helsinki Sähköposti: jonna@akordi.fi
Komonen, Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylä; Jyväskylän yliopisto, Resurssiviisausyhteisö, Jyväskylä Sähköposti: atte.komonen@jyu.fi
Luoma, Akordi Oy, Helsinki Sähköposti: emma@akordi.fi
Mäkipää, Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: raisa.makipaa@luke.fi
Pynnönen, Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: sari.pynnonen@luke.fi

Rekisteröidy

Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit