Artikkelit kirjoittajalta Saija Huuskonen

Pitkäaikaisten kestokokeiden perusteella tarkasteltiin istutetun rauduskoivikon (Betula pendula Roth) harvennusohjelmien vaikutusta vaneritukin ja kuitupuun tuotokseen sekä kasvatuksen taloudelliseen kannattavuuteen 2, 3 ja 5 % korkokannoilla. Tarkastelu alkoi keskimäärin 20 vuoden iässä ja kattoi 30 vuoden jakson ensiharvennuksesta kiertoajan loppuun. Vertailussa oli seitsemän harvennusohjelmaa: kaksi voimakasta, yksi voimakas, lievä+voimakas, kaksi keskivahvaa, keskivahva+lievä, yksi tai kaksi lievää harvennusta sekä harventamaton koivikko. Korkein ainespuun tuotos 50 vuoden kiertoajalla (360 m³ ha^–1) saavutettiin ohjelmassa, jossa ensiharvennus oli keskivahva ja toinen harvennus lievä. Tällöin harvennuksessa jäävän puuston pohjapinta-ala oli 60–65 % harventamattoman puuston pohjapinta-alasta. Tuotos oli pienin (313 m³ ha^–1) kaksi kertaa voimakkaasti harvennetussa puustossa. Tukkikokoisen puun (d_1.3 > 18 cm) tuotos oli suurin (190 m³ ha^–1) yhden voimakkaan harvennuksen ohjelmassa ja pienin (122 m³ ha^–1) harventamattomassa koivikossa. Laatuvähennykset huomioiden vaneritukin tuotos oli voimakkaasti harvennetuissa koivikoissa noin 95 m³ ha^–1 ja harventamattomissa alle puolet tästä. Kannattavuusvertailussa 50 vuoden kiertoaika oli edullisempi kuin 45 vuotta lukuun ottamatta voimakkaasti harvennettuja koivikoita 5 % korkokannalla. Ilman laatuvähennystä voimakkaiden ja keskivahvojen harvennusten kannattavuuksissa ei ollut eroa, mutta lievä harventaminen ja harventamaton kannattivat huonommin. Laatuvähennykset huomioiden kannattavimmat ohjelmat olivat yksi voimakas tai lievä+voimakas harvennus, jotka edistivät koivujen kasvua kiertoajan lopulla. Ainespuun tuotos oli peltomailla hieman korkeampi kuin metsämailla, mutta huonompi laatu tasoitti kannattavuuseron. Riittävän varhainen ensiharvennus on tärkeä rauduskoivikossa, koska latvuksiltaan elinvoimaista puustoa on mahdollista harventaa voimakkaasti myös myöhemmin.

• Niemistö, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Seinäjoki https://orcid.org/0000-0002-9152-2108 Sähköposti: ext.pentti.niemisto@luke.fi
• Huuskonen, Metsähallitus, Metsätalous Oy, Helsinki Sähköposti: saija.huuskonen@metsa.fi

Peltojen metsitystä alettiin tukea Suomessa 1970-luvun alussa, jolloin tavoitteena oli vähentää maataloustuotantoa. Vuosina 2021–2023 voimassa olleella metsitystukilainsäädännöllä edistettiin hiilensidontaa metsittämällä maataloustuotannosta jo poistuneita peltoja ja muita joutoalueita. Tutkimuksessa selvitettiin puuntuotosta, metsityksen kannattavuutta ja hiilensidontaa männyllä ja kuusella sekä raudus- ja hieskoivulla 1990-luvun alussa perustetuilta, onnistuneiksi arvioiduilta pellonmetsityskokeilta kerätyn aineiston avulla. 29–30-vuotiaina mitattujen puustojen jatkokehitystä ennustettiin Motti-ohjelmistolla, ja kannattavuuden mittarina käytettiin paljaan maan arvoa (PMA). Kuusella mitattiin suurin puuntuotos. Sen keskimääräinen vuotuinen tilavuuskasvu oli kivennäismaalla 9,1 m³ ha^-1 ja turvemaalla 7,7 m³ ha^-1. Männyllä vastaavat tuotokset olivat 7,6 ja 7,1 m³ ha^-1 a^-1; rauduskoivulla 8,1 ja 7,1 m³ ha^-1 a^-1 ja hieskoivulla 6,7 ja 7,1 m³ ha^-1 a^-1.  PMA oli kuusella ilman metsitystukea 3 %:n korkokannalla kivennäismailla noin 2 500 € ha^-1 ja turvemailla 1 300 € ha^-1. Metsitys oli muilla puulajeilla pääsääntöisesti kannattamatonta ilman tukea. Joutoalueiden metsitystuki olisi nostanut edellä mainitut PMA:t kuusella kivennäismailla 2-kertaiseksi ja turvemailla 2,3-kertaiseksi, ja myös rauduskoivun kasvatuksesta kivennäismailla olisi tullut kannattavaa. Hiilidioksiditonni olisi turvemailla kiertoaikana saatu kuusella sidotuksi 3,4 €:n metsitystuella (laskentakorko 3 %). Kivennäismailla metsitystuen käyttö olisi ollut kuusella ja rauduskoivulla yhtä tehokasta (tuki n. 3,7 € t^-1 CO₂^-1). Männyllä metsitystukea olisi jouduttu käyttämään sidottua hiilidioksiditonnia kohden noin 30 % enemmän kuin kuusella sekä kivennäis- että turvemailla. Korkean puuntuotoksen, kannattavuuden ja tehokkaan hiilensidonnan perusteella pellot kannattaisi metsittää kuusella, elleivät maan ominaisuudet tai maisematekijät rajoita puulajivalintaa.

• Jylhä, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Kokkola https://orcid.org/0000-0001-7466-4211 Sähköposti: paula.jylha@luke.fi
• Huuskonen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: saija.huuskonen@luke.fi
• Ahtikoski, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Tampere https://orcid.org/0000-0003-1658-3813 Sähköposti: anssi.ahtikoski@luke.fi
• Hytönen, https://orcid.org/0000-0001-8475-3568 Sähköposti: jyrki.hytonen@gmail.com
• Aro, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Turku https://orcid.org/0000-0002-0331-9741 Sähköposti: lasse.aro@luke.fi

Tutkimuksessa selvitettiin viiden vaihtoehtoisen ensiharvennuksen vaikutusta metsikön tuotokseen ja tuottoon kuivahkon kankaan männiköissä. Hakkuukertymät ja kantorahatulojen nykyarvot laskettiin erikseen ensiharvennukselle ja koko kiertoajalle. Kunkin vaihtoehtoisen ensiharvennuskäsittelyn mukainen tuotos määritettiin metsikön mittaushetkestä (päätöksenteon ajankohta) päätehakkuuseen. Tutkimusaineistona käytettiin Metsähallituksen vuosina 1999–2000 koneellisesti hakattuja ensiharvennuskohteita, yhteensä 27 metsikköä Keski-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueilla. Puuston kehitysennusteet laadittiin MOTTI-ohjelmistolla, ja näiden ennusteiden luotettavuus testattiin riippumattomalla aineistolla (Metsäntutkimuslaitoksen kestokoeaineisto). Ennusteiden todettiin olevan harhattomia runkoluvun ja pohjapinta-alan suhteen sekä ennustevirheiden (mitattu – ennustettu) pieniä. Vaikka MOTTI-ennusteet aliarvioivat valtapituuden ja tilavuuden kehitystä, oli harha samaa suuruusluokkaa eri harvennusvaihtoehdoissa.

Kun pohjapinta-alasuositusten mukaista ensiharvennusta viivästettiin 10 vuodella, lisääntyi ensiharvennuksen kuitupuukertymä toteutuneesta tasosta (n. 30 m³ ha^–1) aina 60:een m³ ha^–1. Samalla ensiharvennuksen kantorahatulojen nykyarvo (4 % laskentakorkokanta) suureni keskimäärin 330 euroa ha^–1. Kantohintojen vaihtelu tai laskentakorkokannan muutokset eivät ratkaisevasti vaikuttaneet eri ensiharvennustapojen väliseen kannattavuusjärjestykseen: 10 vuodella viivästetty pohjapinta-alasuositusten mukainen ensiharvennus osoittautui poikkeuksetta parhaimmaksi. Koska eri ensiharvennusvaihtoehtojen mukaiset koko kiertoajan tuotokset ja tuotot eivät eronneet toisistaan, voidaan todeta, että ensiharvennuksen viivästäminen 10 vuodella on perusteltu keino parantaa nimenomaan ensiharvennuksen kannattavuutta, menettelyn kuitenkaan vaikuttamatta ratkaisevasti metsikön tuotokseen tai tuottoon koko kiertoajassa.

• Huuskonen, Sähköposti: saija.huuskonen@metla.fi
• Ahtikoski, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

• Otsamo, Suomen metsäkeskus, Helsinki https://orcid.org/0009-0006-2538-185X Sähköposti: riikka.otsamo@metsakeskus.fi
• Männistö, Luonnonvarakeskus, Helsinki https://orcid.org/0009-0009-0213-1972 Sähköposti: lauri.mannisto@luke.fi
• Himanen, Luonnonvarakeskus, Suonenjoki https://orcid.org/0000-0002-6368-4636 Sähköposti: katri.himanen@luke.fi
• Huuskonen, Luonnonvarakeskus, Helsinki Sähköposti: saija.huuskonen@luke.fi
• Miina, Luonnonvarakeskus, Joensuu https://orcid.org/0000-0002-8639-4383 Sähköposti: jari.miina@luke.fi
• Luoto, Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopio Sähköposti: minna.luoto@savonia.fi
• Paananen, Sähköposti: raito.paananen@kolumbus.fi

• Siipilehto, Sähköposti: jouni.siipilehto@luke.fi
• Huuskonen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: saija.huuskonen@luke.fi
• Haikarainen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: soili.haikarainen@luke.fi
• Hynynen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: jari.hynynen@luke.fi

• Huuskonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
• Hynynen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
• Ojansuu, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

• Huuskonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

• Huuskonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
• Hynynen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

• Hynynen, Sähköposti: jari.hynynen@metla.fi
• Salminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
• Ahtikoski, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
• Huuskonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
• Rummukainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org